Kuničču
Kuničču[1] libo niädy[2] (Martes martes) on mečäs eläi pedoelätti.
Ulgonägö
[kohenda | kohenda tekstu]Kuničan rungan suurus on 30-50 sentii, sil on turbei händy da kolmikon jyttymät korvat. Rungan piduhus sellän korgevimas kohtas jallanpohjissah on 15 sentii. Elätti painau 0,5-2 kiluo. Ižäčyt ollah emäččylöi vähästy suurembat. Elätin turki on maksankarvastu värii, kulkun kohtas on keldaine tačmu. Talven aijakse kuničan jallanpohjih kazvau karvua. Se avvuttau elätile kebjieh liikkuo lumikivoksis da jiädy myöte.
Taba
[kohenda | kohenda tekstu]Kuničču on kirmei, vedrei da ylen sukkel pedoelätti, kudamal on hyvä vainu, nägö da kuulo. Kuničču liikkuu enimyölleh pimien aigua, päivän aigua se huogavuu kustahto peittokohtas. Meččykuničat eletäh yksitellen. Joga elätil on oma muapala eländäh niškoi. Sen rajat merkitäh hajumerkilöin vuoh. Emäččylöil muapalat ollah pienembät migu ižäččylöil. Kuničču liikkuu hyppijen, muale jiäy kaksi puarua piduliččua jälgie. Hil’l’ah liikkujan kuničan jälgilöin välit ollah läs 80 sentii.
Syöndy
[kohenda | kohenda tekstu]Elätin päivän liikundumatku rippuu syömizien kyllyös. Ku ollou syömisty tarbehen mugah, sit kuničan päivän liikundumatku ei ole enämbiä 0,5 tuhattu gektuarua. Elätin piäsyömizenny ollah hiirijyrzijät, linnut, oravat. Pihl’aivuozinnu kuničču rakkahal syöy tädä muarjuagi. Kezäl elätti syöy linduloin jäiččiä, šlöpöidy, šižiliuhkuu da böbökkiä.
Kiimuaigu da poigazien kazvatandu
[kohenda | kohenda tekstu]Kiimuaigu kuničal on kezäl, enimyölleh heinykuul. Tulien keviän, kaheksan-yheksän kuun mendyy, emäččy kandau kolme-nelli poigastu. Net rodivutah sogiet da avuttomat. Yhtelläh kazvetah terväh da kezän lopukse poigoveh leviey, nuoret elätit ruvetah elämäh ičepiänneh.
Vihaniekat
[kohenda | kohenda tekstu]Kuničan vihaniekannu ollah reboit, hukat, ilvekset da suuret linnut: haukat, hyybiet da muakotkat. Ga ei ainos pedoelätit tapeta kuniččua syömizen täh. Toiči net muite vai hävitetäh konkurentua, kudai sežo tavoittelou suaja niilöin syömizii. Vihaniekois kuničču piäzöy juostol, puuloih peittyjen.
Leviendy Karjalas
[kohenda | kohenda tekstu]Karjalas kuniččua on kaikkiel, kusgi enämbi, kusgi vähembi. Elätti suvaiččou vahnoi havvumeččii, kudamis on äijy koluo puulois da kuadunuttu puudu. Kuničal ei ole alallistu kodii, poikkevuksennu on vaiku poigazien kazvatanduaigu.
Kuničan lugu Karjalas
[kohenda | kohenda tekstu]Kuničču on kallis mečästyselätti. Vuozittain kuničan lugu vaihteleh äijäl, vuvvennu 2016 Karjalas oli 7,5 tuhattu tädä elättii.