Siirry sisältöön

ylellinen

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

ylellinen (38) (komparatiivi ylellisempi, superlatiivi ylellisin) (taivutus[luo])

  1. tavallisen elintason ylittävä, ylenpalttisen loistelias

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈylelˌlinen/
  • tavutus: y‧lel‧li‧nen

Etymologia

[muokkaa]

Johdos ikivanhasta ylä-/yle-vartalosta. Sana on esiintynyt kirjakielessä Agricolasta alkaen.[1]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2004.