vihaisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]vihaisuus (40)
- se, että joku on vihainen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈʋihɑisuːs/
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | vihaisuus | vihaisuudet |
| genetiivi | vihaisuuden | vihaisuuksien |
| partitiivi | vihaisuutta | vihaisuuksia |
| akkusatiivi | vihaisuus; vihaisuuden |
vihaisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | vihaisuudessa | vihaisuuksissa |
| elatiivi | vihaisuudesta | vihaisuuksista |
| illatiivi | vihaisuuteen | vihaisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | vihaisuudella | vihaisuuksilla |
| ablatiivi | vihaisuudelta | vihaisuuksilta |
| allatiivi | vihaisuudelle | vihaisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | vihaisuutena | vihaisuuksina |
| translatiivi | vihaisuudeksi | vihaisuuksiksi |
| abessiivi | vihaisuudetta | vihaisuuksitta |
| instruktiivi | – | vihaisuuksin |
| komitatiivi | – | vihaisuuksine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | vihaisuude- | |
| vahva vartalo | vihaisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
vihaisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Vastakohdat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- vihaisuus Kielitoimiston sanakirjassa