Siirry sisältöön

uudistus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

uudistus (39)

  1. se, kun jotain uudistetaan, uudistaminen; uudistamisen lopputulos
    Ajokorttiuudistuksella pyritään parantamaan liikenneturvallisuutta.
    peruskoulu-uudistus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈuːdist̪us/
  • tavutus: uu‧dis‧tus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi uudistus uudistukset
genetiivi uudistuksen uudistusten
uudistuksien
partitiivi uudistusta uudistuksia
akkusatiivi uudistus;
uudistuksen
uudistukset
sisäpaikallissijat
inessiivi uudistuksessa uudistuksissa
elatiivi uudistuksesta uudistuksista
illatiivi uudistukseen uudistuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi uudistuksella uudistuksilla
ablatiivi uudistukselta uudistuksilta
allatiivi uudistukselle uudistuksille
muut sijamuodot
essiivi uudistuksena uudistuksina
translatiivi uudistukseksi uudistuksiksi
abessiivi uudistuksetta uudistuksitta
instruktiivi uudistuksin
komitatiivi uudistuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo uudistukse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
uudistus-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hallinnonuudistus, koulunuudistus, koulu-uudistus, kuntauudistus, maauudistus, metsänuudistus, rahanuudistus, rahauudistus, tutkinnonuudistus, uudistusala, uudistushakkuu, uudistusliike, uudistusmielinen, uudistusohjelma, uudistustyö, verouudistus

Aiheesta muualla

[muokkaa]