ulottua

Suomi

Verbi

ulottua (52-C) (taivutus[luo])

1. ylettyä jonnekin asti

Ääntäminen

• IPA: /ˈulot̪ˌt̪uɑˣ/
• tavutus: u‧lot‧tu‧a

Etymologia

Tämän sana-artikkelin tietojen paikkaansapitävyys on kyseenalaistettu, ja artikkeli tarvitsee tarkistamista. Artikkelin keskustelusivulla voi keskustella epäselvyyksistä. Kaikki tarkistettavat sivut

passiivijohdos verbistä ulottaa

Käännökset

1. ylettyä jonnekin asti

saksa: sich erstrecken

viro: ulatuma

Liittyvät sanat

Johdokset

• substantiivit: ulottuma
• verbit: ulottautua

Aiheesta muualla

• ulottua Kielitoimiston sanakirjassa