Siirry sisältöön

turha

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

turha (10) (komparatiivi turhempi, superlatiivi turhin) (taivutus[luo])

  1. sellainen, jota ei tarvita mihinkään tai johonkin tarkoitukseen; sellainen, joka tai mikä on hyödytön tai hyödytöntä
    Turhaa ostaa koko ajan lisää turhaa tavaraa.
    Kuule plikka, se on niin, et turha itkeä jälkikätehen, kun pullat on jo uunis!
    Kaikki hänen ponnistelunsa osoittautuivat turhiksi.
    Suomen turhin julkkis.
    Voiko olla turhempaa?
  2. (paheksuvassa merkityksessä) jossakin tilanteessa kohtuuton ja loukkaava
    Eikö tuo ollut aivan turha kommentti?
    Tuo nyt oli aivan turhaa!

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈt̪urhɑ/
  • tavutus: tur‧ha

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Synonyymit
[muokkaa]
Vastakohdat
[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]
Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]

turha julkkis, turhanpäiten, turhantarkka, turhantärkeä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • turha Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkelit 276, 277, 1160 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa