temppeli
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]temppeli (6)
- uskonnolliseen käyttöön pyhitetty paikka, jossa harjoitetaan kyseisen uskonnon toimituksia, esimerkiksi riittejä ja rituaalimenoja.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈt̪emp.pe.li/
- tavutus: temp‧pe‧li
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | temppeli | temppelit |
| genetiivi | temppelin | temppelien temppeleiden temppeleitten |
| partitiivi | temppeliä | temppeleitä temppelejä |
| akkusatiivi | temppeli; temppelin |
temppelit |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | temppelissä | temppeleissä |
| elatiivi | temppelistä | temppeleistä |
| illatiivi | temppeliin | temppeleihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | temppelillä | temppeleillä |
| ablatiivi | temppeliltä | temppeleiltä |
| allatiivi | temppelille | temppeleille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | temppelinä | temppeleinä |
| translatiivi | temppeliksi | temppeleiksi |
| abessiivi | temppelittä | temppeleittä |
| instruktiivi | – | temppelein |
| komitatiivi | – | temppeleine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | temppeli- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. uskonnolliseen käyttöön pyhitetty paikka
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]- temppeli Kielitoimiston sanakirjassa