septimi
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]septimi (6)
- (musiikki) länsimaisessa säveljärjestelmässä seitsemän sävelaskelen väli, intervalli. Pieni septimi on kymmenen, suuri septimi yksitoista puolisävelaskelta
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈsept̪imi/, [ˈse̞pt̪imi]
- tavutus: sep‧ti‧mi
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | septimi | septimit |
genetiivi | septimin | septimien septimeiden septimeitten |
partitiivi | septimiä | septimeitä septimejä |
akkusatiivi | septimi; septimin |
septimit |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | septimissä | septimeissä |
elatiivi | septimistä | septimeistä |
illatiivi | septimiin | septimeihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | septimillä | septimeillä |
ablatiivi | septimiltä | septimeiltä |
allatiivi | septimille | septimeille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | septiminä | septimeinä |
translatiivi | septimiksi | septimeiksi |
abessiivi | septimittä | septimeittä |
instruktiivi | – | septimein |
komitatiivi | – | septimeine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | septimi- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]lähtöisin latinan sanasta septimus ’seitsemäs’
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat ja sanaliitot
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- septimi Kielitoimiston sanakirjassa