Siirry sisältöön

ristituli

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

ristituli (24)

  1. eri suunnista samanaikaisesti ammuttava tulitus
    Hän oli lähellä jäädä poliisin ja rikollisten ristituleen.
  2. (kuvaannollisesti) eri suunnista tai lähteistä samanaikaisesti tuleva arvostelu tai kysymykset
    joutua ristituleen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrist̪iˌt̪uli/
  • tavutus: ris‧ti‧tu‧li

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ristituli ristitulet
genetiivi ristitulen ristitulien
ristitulten
partitiivi ristitulta ristitulia
akkusatiivi ristituli;
ristitulen
ristitulet
sisäpaikallissijat
inessiivi ristitulessa ristitulissa
elatiivi ristitulesta ristitulista
illatiivi ristituleen ristituliin
ulkopaikallissijat
adessiivi ristitulella ristitulilla
ablatiivi ristitulelta ristitulilta
allatiivi ristitulelle ristitulille
muut sijamuodot
essiivi ristitulena
(ristitulna)
ristitulina
translatiivi ristituleksi ristituliksi
abessiivi ristituletta ristitulitta
instruktiivi ristitulin
komitatiivi ristituline-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ristitule-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
ristitul-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]