Siirry sisältöön

rajoite

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rajoite (48-C)

  1. määräys, rajoitus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑjoi̯t̪eˣ/
  • tavutus: ra‧joi‧te

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rajoite rajoitteet
genetiivi rajoitteen rajoitteiden
rajoitteitten
partitiivi rajoitetta rajoitteita
akkusatiivi rajoite;
rajoitteen
rajoitteet
sisäpaikallissijat
inessiivi rajoitteessa rajoitteissa
elatiivi rajoitteesta rajoitteista
illatiivi rajoitteeseen rajoitteisiin
rajoitteihin
ulkopaikallissijat
adessiivi rajoitteella rajoitteilla
ablatiivi rajoitteelta rajoitteilta
allatiivi rajoitteelle rajoitteille
muut sijamuodot
essiivi rajoitteena rajoitteina
translatiivi rajoitteeksi rajoitteiksi
abessiivi rajoitteetta rajoitteitta
instruktiivi rajoittein
komitatiivi rajoitteine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo rajoittee-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
rajoitet-

Etymologia

[muokkaa]

johdos verbistä rajoittaa

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • rajoite Kielitoimiston sanakirjassa