Siirry sisältöön

rajattomuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

rajattomuus (40)

  1. se, että on rajaton

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈrɑjɑt̪ˌt̪omuːs/
  • tavutus: ra‧jat‧to‧muus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi rajattomuus rajattomuudet
genetiivi rajattomuuden rajattomuuksien
partitiivi rajattomuutta rajattomuuksia
akkusatiivi rajattomuus;
rajattomuuden
rajattomuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi rajattomuudessa rajattomuuksissa
elatiivi rajattomuudesta rajattomuuksista
illatiivi rajattomuuteen rajattomuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi rajattomuudella rajattomuuksilla
ablatiivi rajattomuudelta rajattomuuksilta
allatiivi rajattomuudelle rajattomuuksille
muut sijamuodot
essiivi rajattomuutena rajattomuuksina
translatiivi rajattomuudeksi rajattomuuksiksi
abessiivi rajattomuudetta rajattomuuksitta
instruktiivi rajattomuuksin
komitatiivi rajattomuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo rajattomuude-
vahva vartalo rajattomuute-
konsonantti-
vartalo
rajattomuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan rajaton vartalosta rajattom- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]