Siirry sisältöön

point

Wikisanakirjasta

Englanti

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

point (monikko points)

  1. paikka, kohta
  2. kärki, pää, huippu
  3. ajankohta, vaihe
  4. näkökohta, pointti
  5. asian ydin
  6. (kielitiede) piste, .-merkki
  7. piste (kilpailussa)

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /pɔɪ̯nt/

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

counterpoint, flashpoint, inflection point, point of inflection, point of view, standpoint, talking point, viewpoint

Idiomit

[muokkaa]
  • drive a point home
  • make a point of
  • on point – (amerikanenglantia) asianmukainen, relevantti; viimeisen päälle

Verbi

[muokkaa]
Taivutus
ind. prees. y. 3. p. points
part. prees. pointing
imp. & part. perf. pointed

point

  1. ~ to näyttää jtk (eleillä), osoittaa jtk/jhk
  2. ~ to viitata jhk, antaa vihiä jstk
  3. saumata

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Ranska

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

point m. (monikko points[luo])

  1. (kielitiede) piste, .-merkki
  2. piste (kilpailussa)
  3. kohta, paikka
  4. seikka
    Je voudrais attirer votre attention sur un point
  5. prosenttiyksikkö
    Sarkozy va annoncer une hausse de la TVA de 1,6 point. (TV5)
    Sarkozy aikoo ilmoittaa liikevaihtoveron 1,6 prosenttiyksikön nostosta.

Ääntäminen

[muokkaa]

Etymologia

[muokkaa]
  • keskiranskan sanasta poinct, muinaisranskan sanasta point, latinan sanasta punctum ’pisto’

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • point Trésor de la langue française informatisé ‑sanakirjassa (ranskaksi)

Verbi

[muokkaa]

point

  1. (taivutusmuoto) indikatiivin preesensin yksikön 3. persoonan muoto verbistä poindre

Verbi

[muokkaa]

point m., pointe f. (monikko points m., pointes f.)

  1. (taivutusmuoto) partisiipin perfekti verbistä poindre