nova
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]nova (10)
- (tähtitiede) räjähdyksen kirkastama tähti; ilmiö, jossa valkoisen kääpiön pinnalla tapahtuu fuusioreaktio ja tähden valovoima kasvaa räjähdysmäisesti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈnoʋɑ/
- tavutus: no‧va
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | nova | novat |
| genetiivi | novan | novien (novain) |
| partitiivi | novaa | novia |
| akkusatiivi | nova; novan |
novat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | novassa | novissa |
| elatiivi | novasta | novista |
| illatiivi | novaan | noviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | novalla | novilla |
| ablatiivi | novalta | novilta |
| allatiivi | novalle | noville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | novana | novina |
| translatiivi | novaksi | noviksi |
| abessiivi | novatta | novitta |
| instruktiivi | – | novin |
| komitatiivi | – | novine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | nova- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]latinan sanasta novus ’uusi: novan räjähtäessä taivaalle näytti syttyvän uusi tähti’
Aiheesta muualla
[muokkaa]Esperanto
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]nova (yks. akk. novan, mon. novaj, mon. akk. novajn)
Ido
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]nova
Kroaatti
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]nova
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin nominatiivimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen maskuliinimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivin epämääräinen neutrimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) yksikön akkusatiivin epämääräinen elollinen maskuliinimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) monikon neutrin nominatiivimuoto sanasta nov
- (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta nov
Latina
[muokkaa]Adjektiivi
[muokkaa]nova
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinimuoto sanasta novus
- (taivutusmuoto) monikon neutrimuoto sanasta novus
- (taivutusmuoto) monikon neutrin akkusatiivimuoto sanasta novus
Adjektiivi
novā
- (taivutusmuoto) yksikön feminiinin ablatiivimuoto sanasta novus
Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 10. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen tähtitieteen sanasto
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Suomen kielen lainat latinasta
- Esperanton sanat
- Esperanton kielen adjektiivit
- Idon sanat
- Idon kielen adjektiivit
- Kroaatin adjektiivien taivutusmuodot
- Latinan adjektiivien taivutusmuodot