liitin
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- vastinkappale, johon kytketään johdin, letku tms.
- kappale, jolla yhdistetään toisiinsa kaksi letkua, johtoa tms.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈliːt̪in/
- tavutus: lii‧tin
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | liitin | liittimet |
genetiivi | liittimen | liittimien liitinten |
partitiivi | liitintä | liittimiä |
akkusatiivi | liitin; liittimen |
liittimet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | liittimessä | liittimissä |
elatiivi | liittimestä | liittimistä |
illatiivi | liittimeen | liittimiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | liittimellä | liittimillä |
ablatiivi | liittimeltä | liittimiltä |
allatiivi | liittimelle | liittimille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | liittimenä (liitinnä) |
liittiminä |
translatiivi | liittimeksi | liittimiksi |
abessiivi | liittimettä | liittimittä |
instruktiivi | – | liittimin |
komitatiivi | – | liittimine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | liittime- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
liitin- |
Käännökset
[muokkaa]1. vastinkappale, johon kytketään johdin, letku tms.
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: pikaliitin
Yhdyssanat
[muokkaa]antenniliitin, kaapeliliitin, kierreliitin, liitinstandardi, paperiliitin, pikaliitin
Aiheesta muualla
[muokkaa]- liitin Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]liitin
- (taivutusmuoto) yksikön 1. persoonan imperfekti verbistä liittää
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 33-C