kolahtaa
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Verbi
[muokkaa]kolahtaa (53-F) (taivutus[luo])
- päästää ääni, jollainen syntyy esim. kahden kovan esineen osuessa yhteen
- Laukku kolahti pudotessaan lattialle.
- osua johonkin
- Varvas kolahti kipeästi tuolinjalkaan.
- Päät kolahtivat yhteen.
- (slangia) (huumeesta) alkaa vaikuttaa
- Puolen minuutin kuluttua kolahti.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkolɑht̪ɑːˣ/
- tavutus: ko‧lah‧taa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: kolahdus
- verbit: kolahdella, kolauttaa
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kolahtaa Kielitoimiston sanakirjassa