knatte

Ruotsi

Substantiivi

knatte yl. (2) (yks. määr. knatten [luo], mon. epämäär. knattar [luo], mon. määr. knattarna [luo])

1. (puhekieltä) pieni poika, lyhytkasvuinen henkilö, nappula, naskali, pätkä

Liittyvät sanat

• knatting

Aiheesta muualla

• knatte Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)