Siirry sisältöön

kirjavuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kirjavuus (40)

  1. se, että on kirjava

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkirjɑʋuːs/
  • tavutus: kir‧ja‧vuus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kirjavuus kirjavuudet
genetiivi kirjavuuden kirjavuuksien
partitiivi kirjavuutta kirjavuuksia
akkusatiivi kirjavuus;
kirjavuuden
kirjavuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kirjavuudessa kirjavuuksissa
elatiivi kirjavuudesta kirjavuuksista
illatiivi kirjavuuteen kirjavuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kirjavuudella kirjavuuksilla
ablatiivi kirjavuudelta kirjavuuksilta
allatiivi kirjavuudelle kirjavuuksille
muut sijamuodot
essiivi kirjavuutena kirjavuuksina
translatiivi kirjavuudeksi kirjavuuksiksi
abessiivi kirjavuudetta kirjavuuksitta
instruktiivi kirjavuuksin
komitatiivi kirjavuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kirjavuude-
vahva vartalo kirjavuute-
konsonantti-
vartalo
kirjavuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan kirjava vartalosta kirjav- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]