Siirry sisältöön

kimmoisuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kimmoisuus (40)

  1. se, että on kimmoinen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkimːoi̯suːs/
  • tavutus: kim‧moi‧suus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kimmoisuus kimmoisuudet
genetiivi kimmoisuuden kimmoisuuksien
partitiivi kimmoisuutta kimmoisuuksia
akkusatiivi kimmoisuus;
kimmoisuuden
kimmoisuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kimmoisuudessa kimmoisuuksissa
elatiivi kimmoisuudesta kimmoisuuksista
illatiivi kimmoisuuteen kimmoisuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kimmoisuudella kimmoisuuksilla
ablatiivi kimmoisuudelta kimmoisuuksilta
allatiivi kimmoisuudelle kimmoisuuksille
muut sijamuodot
essiivi kimmoisuutena kimmoisuuksina
translatiivi kimmoisuudeksi kimmoisuuksiksi
abessiivi kimmoisuudetta kimmoisuuksitta
instruktiivi kimmoisuuksin
komitatiivi kimmoisuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kimmoisuude-
vahva vartalo kimmoisuute-
konsonantti-
vartalo
kimmoisuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan kimmoinen vartalosta kimmois- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]