Siirry sisältöön

kili

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Kaksi kiliä

Substantiivi

[muokkaa]

kili (5)[1]

  1. (eläintiede) alle kuuden kuukauden ikäinen vuohen vuona

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkili/
  • tavutus: ki‧li

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kili kilit
genetiivi kilin kilien
(kilein)
partitiivi kiliä kilejä
akkusatiivi kili;
kilin
kilit
sisäpaikallissijat
inessiivi kilissä kileissä
elatiivi kilistä kileistä
illatiivi kiliin kileihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kilillä kileillä
ablatiivi kililtä kileiltä
allatiivi kilille kileille
muut sijamuodot
essiivi kilinä kileinä
translatiivi kiliksi kileiksi
abessiivi kilittä kileittä
instruktiivi kilein
komitatiivi kileine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kili-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kilikello, kilipukki

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kili Kielitoimiston sanakirjassa

Futuna

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kili

  1. (anatomia) iho

Ngad'a

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kili

  1. kääntyä

Nguna

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

kili

  1. kaivaa

Niue

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kili

  1. (anatomia) iho

Pukapuka

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kili

  1. (anatomia) iho

Tokelau

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kili

  1. (anatomia) iho

Toki pona

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kili

  1. (kasvitiede) hedelmä

Tonga

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kili

  1. (anatomia) iho

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 5