karsinooma
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- (patologia) epiteelistä peräisin oleva syöpä
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrsiˌnoːmɑ/
- tavutus: kar‧si‧noo‧ma
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karsinooma | karsinoomat |
| genetiivi | karsinooman | karsinoomien (karsinoomain) |
| partitiivi | karsinoomaa | karsinoomia |
| akkusatiivi | karsinooma; karsinooman |
karsinoomat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karsinoomassa | karsinoomissa |
| elatiivi | karsinoomasta | karsinoomista |
| illatiivi | karsinoomaan | karsinoomiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karsinoomalla | karsinoomilla |
| ablatiivi | karsinoomalta | karsinoomilta |
| allatiivi | karsinoomalle | karsinoomille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karsinoomana | karsinoomina |
| translatiivi | karsinoomaksi | karsinoomiksi |
| abessiivi | karsinoomatta | karsinoomitta |
| instruktiivi | – | karsinoomin |
| komitatiivi | – | karsinoomine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | karsinooma- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]latinan kielen carcĭnōma << muinaiskreikan καρκίνωμα, sanasta καρκίνος
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Alakäsitteet
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- karsinooma Kielitoimiston sanakirjassa
- karsinooma Tieteen termipankissa
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10