Siirry sisältöön

kaljuus

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kaljuus (40)

  1. kaljupäisyys

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑljuːs/
  • tavutus: kal‧juus

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaljuus kaljuudet
genetiivi kaljuuden kaljuuksien
partitiivi kaljuutta kaljuuksia
akkusatiivi kaljuus;
kaljuuden
kaljuudet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaljuudessa kaljuuksissa
elatiivi kaljuudesta kaljuuksista
illatiivi kaljuuteen kaljuuksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaljuudella kaljuuksilla
ablatiivi kaljuudelta kaljuuksilta
allatiivi kaljuudelle kaljuuksille
muut sijamuodot
essiivi kaljuutena kaljuuksina
translatiivi kaljuudeksi kaljuuksiksi
abessiivi kaljuudetta kaljuuksitta
instruktiivi kaljuuksin
komitatiivi kaljuuksine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaljuude-
vahva vartalo kaljuute-
konsonantti-
vartalo
kaljuut-

Etymologia

[muokkaa]

sanan kalju vartalosta kalj- ja suffiksista -uus

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

hiuksettomuus, kaljuuntuminen, pälvikaljuisuus

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kaljuus Kielitoimiston sanakirjassa