Siirry sisältöön

kaato

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Kaato [1]
Kaato [2]
Kaato [3]

Substantiivi

[muokkaa]

kaato (1-F)

  1. kaataminen
    Mesikämmenen kaatoon monet olivat valmiit, mutta vain harvoista oli tositoimiin.
    Heinäaikaan kaadossa viikatteet heiluivat ja niittäjät hikoilivat.
    Puun kaato epäonnistui pahasti: koivu rysähti talon päälle.
  2. kaatamisen tulos
    Hirviporukalla on kaatoja lähes täysi määrä, lupa on vielä kahdelle vasalle.
    Myrskyn jäljiltä metsässä kaatoja piisasi, monet konkelolla.
  3. keilailussa suoritus, jossa kilpailija onnistuu heittovuorollaan heti ensimmäisellä kahdesta yrityksestään kaatamaan kaikki keilat patterista
    Tiukka kilpailu, kaato olisi tuonut voiton, mutta ränniin lipsahti — aloittelevan keilaajan arkipäivää.
  4. rakenteen kaltevuus, kallistus
    Kosteiden tilojen lattioihin tarvitaan riittävä kaato veden saamiseksi lattiakaivoon.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkɑːt̪o/
  • tavutus: kaa‧to

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaato kaadot
genetiivi kaadon kaatojen
partitiivi kaatoa kaatoja
akkusatiivi kaato;
kaadon
kaadot
sisäpaikallissijat
inessiivi kaadossa kaadoissa
elatiivi kaadosta kaadoista
illatiivi kaatoon kaatoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaadolla kaadoilla
ablatiivi kaadolta kaadoilta
allatiivi kaadolle kaadoille
muut sijamuodot
essiivi kaatona kaatoina
translatiivi kaadoksi kaadoiksi
abessiivi kaadotta kaadoitta
instruktiivi kaadoin
komitatiivi kaatoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo kaado-
vahva vartalo kaato-
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

kaataa + -o

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kaato Kielitoimiston sanakirjassa