Siirry sisältöön

hella

Wikisanakirjasta
Katso myös: Hellä, hellá, hellä

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

hella (9)[1]

  1. liesi

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhelːɑ/
  • tavutus: hel‧la

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hella hellat
genetiivi hellan hellojen
(hellain)
partitiivi hellaa helloja
akkusatiivi hella;
hellan
hellat
sisäpaikallissijat
inessiivi hellassa helloissa
elatiivi hellasta helloista
illatiivi hellaan helloihin
ulkopaikallissijat
adessiivi hellalla helloilla
ablatiivi hellalta helloilta
allatiivi hellalle helloille
muut sijamuodot
essiivi hellana helloina
translatiivi hellaksi helloiksi
abessiivi hellatta helloitta
instruktiivi helloin
komitatiivi helloine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo hella-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hellahuone, hellakoukku, hellalevy, hellanrengas, hellanrinki, hellapoliisi, hellapuu, hellauuni, kaasuhella, puuhella, sähköhella

Idiomit

[muokkaa]
  • olla nyrkin ja hellan välissä

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hella Kielitoimiston sanakirjassa
  • Artikkeli 537 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa

Englanti

[muokkaa]

Adjektiivi

[muokkaa]

hella (ei vertailuasteita)

  1. (slangia, Kalifornia) paljon (myös vahvistavana)
    There are hella people here.
    We paid hella for that Chinese cuisine.

Interjektio

[muokkaa]

hella

  1. (slangia, Kalifornia) hell yeah!
    That is hella cool!
    Toi on tosi siistii!

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 9