Siirry sisältöön

että

Wikisanakirjasta
Katso myös: etta, Etta

Suomi

[muokkaa]

Konjunktio

[muokkaa]

että

  1. (alistuskonjunktio) viittaa johonkin selityksenä olevaan asiaan
    Luulin, että sinä tulit autollasi.
  2. (yleiskonjunktio) kertoo, että konjunktiollinen lause on toisen osa
    On hyvä, että kielioppia opiskellaan.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈet̪ːæ/
  • tavutus: et‧tä

Huomautukset

[muokkaa]
Sanan käyttö
[muokkaa]
  • Että on konjunktiona monikäyttöinen. Sitä voidaan käyttää muun muassa seuraavasti:[1]
  1. aloittamassa eksplikatiivista sivulausetta
    1. sivulauseen subjektina
      On hauskaa, että tulit.
    2. sivulauseen objektina
      Isä sanoi, että kello on kuusi.
    3. sivulauseen attribuuttina
      On jo aika, että lähdemme kotiin.
  2. aloittamassa konsekutiivista sivulausetta
    1. yleisesti
      Juoksi, että ei jalkoja näkynyt.
    2. elliptisesti
      Jäi luokalleen, että jymähti.
  3. aloittamassa finaalista sivulausetta
    1. yleisesti
      Vahdi lapsia, että eivät putoa!
    2. elliptisesti
      Isä katsoi ikkunasta, että lapset olivat kunnolla.
  4. (vanhahtava) aloittamassa kausaalista sivulausetta
    1. yleisesti
      Miksi olette mun vanginnut? – Että olet varas. (Aleksis Kivi)
  5. pleonastisesti aloittamassa alisteista kysymyslausetta
    1. puhekielessä ja myös yleiskielessä erityisissä tyylilajeissa
      Tulinhan minä kysymään, että saisiko sitä rahaa. (Kauppis-Heikki)
    2. kielteisessä virkkeessä etteikö
      Ei ole syytä epäillä, että eikö artikkeli sanasta että olisi merkittävä.
  6. aloittamassa aiempaan esitykseen läheisesti liittyvää itsenäistä lausetta
    1. kysyvästi yhdyttäessä toisen puheeseen
      Jaa, että mitä?
    2. tehtäessä johtopäätöstä
      Vai, että sitä ollaan oltu taas juhlimassa.
  7. kopulatiivisesti rinnastamassa kahta samanarvoista sanaa tai ilmausta
    1. harvemmin
      kotona on kiireitä ruuan laitossa että muissa puuhissa
    2. sekäettä = niinkuin
      Sekä kesällä että talvella.
    3. jopa että = saati sitten
      menetät kerrassaan talon emännänkin suosion, jopa että minun
  8. käytökseltään adverbiä läheten
    1. huudahduksissa, toivomuksissa
      Että kehtaatkin!
    2. (vanhentunut, svetisismi) aloittamassa sivulauseen infinitiivin edellä
      On hauskaa että myydä kaloja. (vrt. Det är roligt att sälja fisk.)
      Että näin ihmisiä tappaa kuin rottia, se ei sovistu luonnolleni. (Kivi)
Muuta
[muokkaa]
  • puhekielessä sana lyhenee usein muotoon et.[2] Nykyään yleiskielessäkin hyväksytään että-sanan alun perin puhekielinen käyttö jotta-sanan asemesta, kuten lauseessa Delfiinit syövät, että ne pysyisivät hengissä.[3]

Etymologia

[muokkaa]
  • Lauri Hakulisen mukaan konjunktiot ovat suhteellisen nuorta alkuperää. On oletettu, että kantasuomeen saakka ulottuvia konjunktioita on vain kolme: ku(i)n, että ja jos. Että on muodostunut pronominivartalosta e–, jonka merkitys on luultavasti ollut ’tämä’. Johtimena on ollut sama kuin sanassa jotta, joka on muodostunut demonstratiivisesta jo-vartalosta. Ilmaus Hän sanoi että on alkujaan tarkoittanut ’Hän sanoi näin’.[4]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]

Lähteet

[muokkaa]
  1. Nykysuomen sanakirja, osa I, s. 280–282. Werner Söderström Oy, 1966.
  2. Iso suomen kielioppi § 819.
  3. Iso suomen kielioppi, määritelmät: finaalinen suhde.
  4. Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys I, s. 68. Otava 1941.