arraign

Englanti

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	arraigns
part. prees.	arraigning
imp. & part. perf.	arraigned

arraign

1. (oikeustiede) syyttää, nostaa syyte

   He is expected to be formally arraigned on Tuesday.

2. vaatia tilille, syyttää

Liittyvät sanat

• arraignment
• arraignable

Synonyymit

• charge
• indict