amme
 |
Suomi
[muokkaa]
Substantiivi
[muokkaa]amme (48)
- kylpemiseen (tavallisesti kylpyhuoneessa) käytettävä pienehkö vesiallas
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑmːeˣ/
- tavutus: am‧me
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | amme | ammeet |
| genetiivi | ammeen | ammeiden ammeitten |
| partitiivi | ammetta | ammeita |
| akkusatiivi | amme; ammeen |
ammeet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ammeessa | ammeissa |
| elatiivi | ammeesta | ammeista |
| illatiivi | ammeeseen | ammeisiin ammeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ammeella | ammeilla |
| ablatiivi | ammeelta | ammeilta |
| allatiivi | ammeelle | ammeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ammeena | ammeina |
| translatiivi | ammeeksi | ammeiksi |
| abessiivi | ammeetta | ammeitta |
| instruktiivi | – | ammein |
| komitatiivi | – | ammeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | ammee- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
ammet- | |
Etymologia
[muokkaa]Sanan alkuperä on epäselvä, mutta todennäköisesti se on johdettu samasta vartalosta kuin sana ammentaa. Vastineita lähisukukielissä inkeroisen ammi ja karjalan ammeh, sekä ehkä myös viron anum.[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]ammekylpy, ammematto, istuma-amme, kylpyamme, poreamme
Aiheesta muualla
[muokkaa]- amme Kielitoimiston sanakirjassa
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]amme
- (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta amm
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Juva: WS Bookwell, 2004. ISBN 951-0-27108-X.