aaloe
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]aaloe (3)
- yksisirkkaisia ruusukkeita muodostavia afrikkalaisen Aloë-suvun mehikasveja
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑːloe/
- tavutus: aa‧lo‧e
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aaloe | aaloet |
| genetiivi | aaloen | aaloeiden aaloeitten |
| partitiivi | aaloeta | aaloeita |
| akkusatiivi | aaloe; aaloen |
aaloet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aaloessa | aaloeissa |
| elatiivi | aaloesta | aaloeista |
| illatiivi | aaloeen | aaloeihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aaloella | aaloeilla |
| ablatiivi | aaloelta | aaloeilta |
| allatiivi | aaloelle | aaloeille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aaloena | aaloeina |
| translatiivi | aaloeksi | aaloeiksi |
| abessiivi | aaloetta | aaloeitta |
| instruktiivi | – | aaloein |
| komitatiivi | – | aaloeine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | aaloe- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
[muokkaa]latinan sanasta aloe, mahdollisesti germaanisten kielten kautta. Latinan sana < kreikka < heprea. Kasvi esiintyy Raamatussa ja siten jo Agricolalla (muodossa aloe).[1]
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kapinaaloe, lääkeaaloe, piikkiaaloe, rohtoaaloe
Aiheesta muualla
[muokkaa]- aaloe Kielitoimiston sanakirjassa
Lähteet
[muokkaa]- Kotimaisten kielten keskuksen nykysuomen sanalista v. 1. (taivutustyyppi = 3)
Viro
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]aaloe
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 34–36. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.