Keskustelu käyttäjästä:Parttimehippy

Käännösten rakennekorjauspyynnöillä esim. istua tarkoitetaan usein sitä, että pitää tehdä käännökset erikseen sanan selvästi toisistaan poikkeaville eri merkityksille. --Aulis Eskola 13. syyskuuta 2006 kello 18.37 (UTC)

Tiedoksi vielä: ylä-mallineessa on käytettävissä kenttä sanan merkityksen numerolle ja sanalliselle kuvaukselle - katso esim. hieno. Viittaukset eivät saisi perustua vain numerointiin, koska siitä on esim. en-sanakirjan perusteella seurauksena wikimaailmassa ennen pitkää vain sekaannusta, kun monet kirjoittajat touhuavat saman artikkelin kanssa. --Aulis Eskola 13. syyskuuta 2006 kello 18.53 (UTC)

Espanjan refleksiiviverbit

Hola! Kohta on kymmenen vuotta siitä kun olen kaksi kurssia espanjaa opiskellut, ettäpätuota ei sitä niin paljon tule osattua. Yleisenä nyrkkisääntönä kuitenkin pitäisin sitä, että noudatetaan ihmisille muista sanakirjoista ja oppikirjoista tuttuja käytäntöjä. Nyrkkisääntönä poikkeuksen tähän nyrkkisääntöön tekevät ne tapaukset, jolloin sanakirjojen tyyli on huono, koska niillä on tilanpuutetta. -Samulili 14. joulukuuta 2006 kello 09.57 (UTC)

Saksan kielen oikeinkirjoituksesta

Hei! Lienet seurannut Saksassa tehtyä kirjoituksen uudistusta ja siitä käytyä keskustelua. Siellähän luovuttiin ß -merkin käytöstä, jota voitanee pitää suosituksena meillekin. Tosin syntyneen "älämölön" jälkeen merkin käyttö päätettiin myöhemmin sallia ss:n rinnalla. Käsittääkseni kirjoitusuudistus mahdollistaa jopa kolmen perättäisen s:n kirjoittamisen. Meidän kouluissa on vuosikymmenet saksan kielessä saanut käyttää ß:n sijasta kahta s:ää, mutta kolmas tipautettiin yhdyssanoissa pois. Se täytyi kuitenkin huomata palauttaa, jos sana katkesi sivua vaihdettaessa. Meillä käytettävissä sanakirjoissa esiintyyvä ß on niissä muinaisjäänteenä, joten se pitäisi kai unohtaa uusia tekstejä laadittaessa, että se siitä jalkapallosanan kirjoitusasusta. Ystävällisesti --J.Haukela 14. joulukuuta 2006 kello 10.25 (UTC)

Luonnonlaki auf Deutsch

Hei, laitoit Naturgesetzille sivua samaan aikaan kuin minä. Laitoit sanan etymologiaksi sanat Gesetz ja Natur, mutta ainakin minun tietääkseni etymologialla tarkoitetaan sanojen kaukaisempaa alkuperää, ts. sanan Natur ja Gesetz alkuperiä (lat. natura, ja Gesetz jostai germaanisesta sanasta X), eikä esim. yhdyssanojen osasia. Korjaa jos olen väärässä:) --Puisque 18. joulukuuta 2006 kello 16.59 (UTC)

Malline saksan e-loppuisille feminiineille (mon. -en)

Moikka. Muistelisin, että olet aktiivinen saksan sanojen lisääjä, joten ajattelin ihan ohimennen ilmottaa, että tein noille feminiineille jotka on monikossa -en (Sprache, Schlange jene jene) mallineen {{de-subs-f-e}}, nopeuttaa hommaa hurjasti jos haluat lisäillä myös taivutuksia. Eli laitat sen ja sitte pystyviivalla erotat siinä sanan kaks ekaa kirjainta jotka heittää sanan sekä Saksan sanoihin että Saksan kielen substantiiveihin. :) -- Puisque 12. toukokuuta 2008 kello 08.05 (UTC)

Ja itse asiassa sekä niille feminiineille jotka saa en-päätteen ja niille jotka saa pelkän n-päätteen, tein tämän mallineen, kahteen ekaan sarakkeeseen koko yksikkömuoto pikkukirjaimil (ja ä, ö ja ü a:na, o:na ja u:na ja ß kahtena s:nä), kolmanteen sarakkeeseen monikossa tarvittavat lisäkirjaimet. -- Puisque 3. elokuuta 2008 kello 19.13 (UTC)

Saksan sännölliset vs. epäsäännölliset verbit

Moro. Oon tullu vähä toisiin aatoksiin ton säännölliset–epäsäännölliset jaon suhteen. Olisiko järkevämpää laittaa vain yksi iso luokka kaikille saksan verbeille ja epäsäännölliset menisivät sen lisäks myös omaan luokkaan epäsäännölliset? Nykysin tuntuu vähän turhalta laittaa erikseen mainintaa säännöllinen, koska jos verbi ei kuulu epäsäännöllisiin niin se itsestään kertoo jo säännöllisyydestä. Niinku oot saattanu jo huomata, tein näin jo englannin verbeille. -- Puisque 12. toukokuuta 2008 kello 18.51 (UTC)

Saksan sanojen aakkostus

Hei, saksan kielessä on vakiintuneena käytäntönä aakkostaa ä-alkuiset a-alkuisten luokkaan, ö-alkuiset o-alkuisten luokkaan ja ü-alkuiset u-alkuisten luokkaan. Aattelin vaan sanoa, kun sulla on nähtävästi mennyt joitakin sanoja ä-luokkaan, esim. Lächeln. :) -- Puisque 15. toukokuuta 2008 kello 16.26 (UTC)

Saksan verbityypit

Moro. Saksan oppikirjoissa – ne mistä ainakin mä oon oppia ammentanu, unter anderem Mosaik 6 (tesktei ja harjotuksii; Gummerus 2004), Viel Erfolg (kielioppii ja harjotuksii; WSOY 2002) yms.äms.tems.moms. – saksan vahvoja verbejä (eli verbejä joiden imperfekti päättyy konsonanttiin ja part. perf. -en-päätteeseen; geben, gibt, gab, gegeben) kutsutaan vahvoiks eikä epäsäännöllisiks (varmaankin siks, koska ne muodostaa niin valtavan joukon), ja heikkoja ("säännöllisiä", esim. machen, macht, machte, gemacht) verbejä "heikoiks" ja heikkoja epäsäännöllisiä ylläri pylläri "heikoiks epäsäännöllisiks". Ja näin näyttää tekevän myös ainakin englannin Wikisanakirja [1] (tosin näin ei tee saksankielinen [2]...???). Mikä käsitys sul on, nimitetäänkö imperfektissä konsonanttiloppuisia ja part. perf.:ssä en-loppuisia vielä nykyään "vahvoiks" vai "epäsäännöllisiks"? Mul on se käsitys et noit kutsuttais yleisesti viel "vahvoiks", ja "säännöllisiä" "heikoiks" ja vielä denkenin kaltaisia imperfektissä vartaloaan muuttavia (denken, denkt, dachte, gedacht) "heikoiks epäsäännöllisiks".

Sitä paitsi, vartalo- ja vokaalimuutosten perusteella epäsäännöllisiks jäis vaan modaaliset apuverbit eli können, müssen, dürfen, mögen, wollen ja sitten kummajainen wissen (nää kaikki on muuten heikkoja epäsäännöllisii, paitsi että y3p:stä puuttuu t ja yksikön persoonissa on eri vokaalit ku monikossa, er muss/weiß/will/kann, wir müssen/wissen/wollen/können). Ja sittenhän vielä on tää suppletiivinen kummajainen sein (bin, bist, sind, ist, war...), [3], ja heikoiks muuttuneet sekasikiöt joista on olemassa vahvat part. perf.:t (salzen, salzte, geasalzt/gasalzen; melken, melkt, melkte, gemelkt/gemolken).

Joten, olisko kohdallaan heittää noi vahvat verbit omaan, vahvaan luokkaan, pois epäsäännöllisten luokista? Älä hemmetis, kauhee työ muuttaa käytäntöön eessuntaassun, :D mut mietin vaa et vastais mu mielest yleistä nykykäytäntöä ja olis siten järkevämpi. Nää ihan perusverbit eli heikot säännölliset (machen) vois jättää sikseen ilman omaa luokkaa "säännölliset verbit" ja denkenin kaltaisille vois olla luokka heikot epäsäännölliset verbit? Käykö ollenkaan järkeen? keskustelkaamme asiasta täällä -- Puisque 3. elokuuta 2008 kello 19.14 (UTC) PS. laitoin samat jorinat muillekin saksaa osaaville

Äänestämään :)

Tervehdys, annathan äänesi artikkelirakenteesta (koskien synonyymien sijaintia artikkeleissa) tai toivottavasti osallistut ainakin keskusteluun. -- Puisque 17. helmikuuta 2009 kello 13.29 (UTC)

Aloita keskustelu käyttäjän Parttimehippy kanssa.

Keskustelusivuilla käyttäjät voivat keskustella Wikisanakirjan sisällön kehittämisestä. Aloita uusi keskustelu käyttäjän Parttimehippy kanssa keskustellaksesi tai tehdäksesi yhteistyötä hänen kanssaan. Tänne kirjoittamasi viestit ovat julkisia ja muiden nähtävissä.

Aloita keskustelu