Suomi
Ulkoasu
- Täällä on niin kylmä täällä Suomessa, täällä on kylmä kesälläkin. (Juhani Aho) [1]
- Suomenmaa on niinkuin Kreikanmaa ennen ja Suomen kansa on toinen Kreikan kansa! Eikö meillä ole saaristomme niinkuin heillä oli arkipelaaginsa? Emmekö me ole usein voitollisesti taistelleet ylivoimaa vastaan niinkuin! On meilläkin Thermopylai ja Salamis, ja olemme mekin pelastaneet länsimaisen sivistyksen! (Juhani Aho)
- Suomen nimi ei voi kuolla niin kauan kuin täällä sykkii yksikin sydän. (Fredrik Cygnaeus)
- Pieni maa ja monessa suhteessa suuruudenhullu kansa. (Elmer Diktonius)
- Olet maamme, armahin Suomenmaa, / ihanuuksien ihmemaa! (J. H. Erkko)
- Suomi ei ole niin ruma maa kuin kuvitellaan. (Carl Christoffer Gjörwell)
- Mr Niemi riisui kämppävaatteensa ja pukeutui ihmismäisempään asuun. Sitten hän meni pelihuoneeseen ja asetti panoksensa. - Suomeen tai kämpille, sanoi hän hiljaa. (Pentti Haanpää)
- Suomi ei ole pohjoiseen vaan länteen Pietarista. (Paavo Haavikko) [2]
- Suomen historian voisi kertoa lyhyesti. Tämän maan sijainti on sen kohtalo, sen kieli tekee Suomen kansan asumasta alueesta saaren. (Paavo Haavikko) [2]
- Pitää olla jotain Serlachiusten, Rytin nerokkuudesta että saa tästä maasta irti muutakin kuin pajunkuorta. (Paavo Haavikko) [2]
- Tämä maa on kansojen keskellä seisova rohkea ja nöyrä, viaton ja toimelias Jeanne d'Arc. (Lasse Heikkilä)
- Hm. Tuulinen paikka tämä Suomenmaa. / Joka suunnalta puhurit puuskuttaa. / Tupa täytyy olla tukeva täällä, / ja melkeinpä, ilkeimmällä säällä, / on kynnettäväkin turkit päällä. (Aaro Hellaakoski)
- Kansan suuruutta ei voida mitata sen rikkaudella, sen lukumäärällä tai sen armeijoilla. Sitä mitataan kansan luonteen, sivistyksen ja musiikin mukaan. Se ilmenee kodeissa, musiikissa, lehdissä, kirjallisuudessa. Näissä suhteissa Suomi ei ole pieni maa. (Herbert Hoover)
- Masentavinta Suomea taas ovat tuppukylät, joissa raitin toisella puolella on kirkkomaa ja toisella kaksi toisiinsa nojaavaa kaupanpahaista. Niiden yllä leijuu aneemisuuden ja ankeuden henki. Liekö niin vaarallista, jos tuppukylien verkosto hieman harvenee? (Seppo Simola)[3]
- Tää maa on kehto Kalevan, / on helmi Pohjolan / ruunussa Kaikkivaltiaan. (Konstantin Hämäläinen)
- Suomen ulkopolitiikasta ei voi aina sanoa, että niin on, jos siltä näyttää. Tätä ulkomaisten tarkkailijoiden on jatkuvasti vaikea tajuta. (Max Jakobson)
- On aivan ilmeistä, että Vinland ja Finland ovat sama maa, ja että Vandaalit ja muut samalla tavoin nimitetyt kansat ovat saaneet alkunsa Suomalaisista. (Daniel Juslenius)
- Suomeni, kansani, synnyinmaa! / Äitini kurja ja kallis! (Arvid Genetz)
- Raja railona aukeaa. / Edessä Aasia, Itä. / Takana Länttä ja Eurooppaa; / varjelen, vartija, sitä. (Uuno Kailas)
- Suomi suureksi - Viena vapaaksi. (Ilmari Kianto)
- Maa kunnasten ja laaksoen, / mi on tuo kaunoinen? / Tuo hohtees kesäpäivien, / tuo loistees pohjan tulien, / tää talven, suven ihana, / mi onpi soma maa? (Aleksis Kivi)
- Mutta Suomi nukkui vaan / uutta aikaa vartoissaan. (Kaarlo Kramsu)
- Vihreät metsät ovat Suomen virkapuku; siniset järvemme ovat puvun koristuksia, sen helakoita kauluksia, sen helminauhoja, sen päärmeitä, sen vöitä, ja pienet kangaslammet sen kiiltäviä nappeja. Tämä puku se erottaa Suomen kaikista muista maista maapallollamme." (Ernst Lampén Iso-Keisari) [4]
- Sinä, pieni Suomi, sinä vaikenevain, pyhäin metsien poika, sinä valkotukkainen ja sielulta ehkä jotenkin lapsi vielä. (Joel Lehtonen)
- "Suomessa, ah, siellä on niin tervettä, raisua, reilua, välitöntä, yksinkertaista! puoli litraa vain pirtua, ja illalla puukko kurkkuun." (Joel Lehtonen)
- On pisteellä tuolla Suomi / avaruuden ivana vain, / niin pientä on toimet siellä / ja ahdasta toiminnat ain'. (Eino Leino)
- Suomi suomalaisille. (Elias Lönnrot)
- Maa vapaa alla siniristiviirin / tuo toivehille pitkän näköpiirin. (Otto Manninen)
- O suas sinä suruine Suomen maa / Cadz etei sinun käi cuin Sodoman. (Hemminki Maskulainen) [4]
- Ei ole kohtalo Suomen kuolla, / vaikk' uhkais kylmä ja uhkais yö. (Severi Nuormaa) [4]
- Täm' on isojen vihojen vaikea maa, / tämä Suomen ranta rukka, / täm' on tuhanten surujen tuttu maa, / täm' on syksyn surkea kukka. (Severi Nuormaa) [5]
- Suomi on syvä uni. (Erno Paasilinna) [5]
- Suomi on jäkälä, joka on asettunut kasvamaan polulle. Se on sitkeä, mutta sen voimat hupenevat elämiseen. (Erno Paasilinna) [5]
- Suomi on Pohjolan varjoalue, itäraja. (Erno Paasilinna) [5]
- Oi Suomi köyhän kansan maa, / maa raaston, sorrannan. (Esa Paavo-Kallio)
- Minusta tuntuu, että Suomessa ei yleensä oikein tajuta, mitä maailmassa nykyisin tapahtuu. (Olavi Paavolainen)
- Jos Aku Ankka olisi pääministerimme, ei kukaan erehtyisi pitämään maatamme venäläisenä maakuntana, kaikki tietäisivät meidän olevan osa Amerikkaa. (Samuli Paronen)
- Oi maamme, Suomi, synnyinmaa, / soi, sana kultainen! (J. L. Runeberg)
- On maamme köyhä, siksi jää, / jos kultaa kaivannet. / Sen vieras kyllä hylkäjää, / mut meille kallein maa on tää. (J. L. Runeberg)
- Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen. (J. L. Runeberg)
- Minun täytyy elää Suomessa. En voisi koskaan jättää tätä maata; se tekisi minusta lopun ja merkitsisi taiteelleni kuolemaa. (Jean Sibelius)
- Mitä lieneekin aarteita Suomessa, / toki kallehin on vapaus. / Tääll' on suorana seistä ja kaatua / joka miehellä oikeus. (F. E. Sillanpää)
- Suomi ei voi saada väkivallalla mitään aikaan, sivistyksen voima on sen ainoa pelastus. (J. V. Snellman)
- Jos on Ruotsi ruokaisempi, niin on Suomi suloisempi. (Suomalainen sananlasku)
- Laps' Suomen, ällös vaihda pois / sun maatas ihanaa! (Zachris Topelius)
- Suomi on kaunis kaksitavuinen sana. (Jouko Tyyri)
- Suomi on suuri valtio / ja Venäjä on sen lääni. (Kaarlo Uskela)
- Suomi on paholaisen maa. (Venäläinen sananlasku)
Katso myös
[muokkaa]Lähteet
[muokkaa]- Suuri Sitaattisanakirja. Toimittanut Jarkko Laine. Helsinki: Otava, 1989.
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 387. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 388. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ KIRKON JA KAUPUNGIN PAINOSTAJAT EIVÄT OLLEET ENSIMMÄISTÄ KERTAA PAPPIA KYYDISSÄ Auringonalus. Viitattu 11.8.2021.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 389. Otava, 1989. ISBN 9511109618.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 Laine, Jarkko (toim.): Suuri sitaattisanakirja, s. 390. Otava, 1989. ISBN 9511109618.