Yhteismaa
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Yhteismaa tarkoitti ennen isojakojen suorittamista kylän tai jakokunnan osakkaiden yhteisesti hallitsemaa maata, joka tavallisesti oli metsää. Yhteisessä omistuksessa saattoi kuitenkin olla myös muuta maata kuin metsää ja osakasyhteisönä saattoi olla muukin yhteisö kuin kylä. Isojakoja edeltäneenä aikana kullakin kylän talolla oli yksityiset peltonsa, niittynsä ja laidunmaansa. Näiden lisäksi kylään kuului talojen yhteisesti hallitsemia yhteismaita, joiden rajat olivat usein epämääräisiä. Maakuntalait, maanlait ja vuoden 1734 laki sisälsivät määräyksiä rajojen määrittämisestä vain silloin, kun kylien maat rajoittuivat toisiinsa. Kylien ulkopuoliset erämaat katsottiin niin sanotuiksi yleismaiksi. Vähitellen kruunu alkoi käyttää yleismaihin määräysvaltaansa ja vuonna 1542 Kustaa Vaasa otti yleismaat Ruotsin kruunulle. Näin valtio sai vapaat kädet erämaiden asuttamiseen.[1]
Kylien yhteismaat saivat rajansa lopullisesti isojaoissa. Kunkin kylän osuus yhteismaista määrättiin verotuksessa käytettyjen manttaalien perusteella. Yhteismaana olleet kylien metsät jaettiin talojen kesken manttaalien mukaisessa suhteessa. Kylien ulkopuolelle jäävä liikamaa erotettiin valtiolle. Poikkeuksen tekivät eräät Pohjois-Suomen pitäjät, joissa tietty osa taloille jaossa olleista metsistä erotettiin kaikkien talojen yhteisiksi yhteismetsiksi.[1]
Kun yhteismaan osakkaana olivat koko pitäjän talolliset, oli kyseessä pitäjänmetsä; tällaisia oli Suomessa vain Varsinais-Suomessa, Maskun kihlakunnassa. Sen sijaan Ruotsissa instituutiota esiintyi jonkin verran laajemmin.[2][3] Ruotsissa kihlakunnan tilallisille yhteisesti kuuluva maa- tai vesialue oli kihlakunnan yhteismaata.[4]
Muuta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Myöhemmin yhteismaaksi on kutsuttu jakotoimituksissa yhteiseksi jätettyä maa-aluetta, joka saattoi toimia esimerkiksi mudan, saven, soran tai turpeen ottopaikkana tai vaikkapa yhteisenä venevalkamana. Oikeastaan tällaista aluetta tulisi kutsua yhteiseksi alueeksi.[1][5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965.
- ↑ Oja, Aulis: Keskiajan ja 1500-luvun Maaria, s. 149–151, 158–159. (Teoksessa: Maarian pitäjän historia. I osa) [Maaria]: Maarian seurakunta ja kunta, 1944.
- ↑ Oja, Aulis: Nousiaisten historia I, s. 105. [Nousiainen]: Nousiaisten kunta ja seurakunta, 1977. ISBN 951-99143-6-6
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, Otava 1960–1965, hakusana kihlakunnan yhteismaa.
- ↑ Uusi tietosanakirja, Tietosanakirja oy 1960–1966.