Vladimir Eštrekov
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Vladimir Hažrailovitš Eštrekov | |
Syntymäaika | 16. toukokuuta 1947 | |
Syntymäpaikka | Naltšik, Kabardian autonominen SNT, Neuvostoliitto | |
Seura | ||
Seura | ilman seuraa | |
Tehtävä | Päävalmentaja | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
1965 1966–1967 1968–1973 1974 1975–1977 1978 |
FK Spartak Moskova PFK Spartak Naltšik FK Dynamo Moskova FK Dynamo Minsk FK Lokomotiv Moskova FK Dynamo Vologda |
8 (1) 102 (11) 18 (2) 53 (5) 37 (8) |
Maajoukkue | ||
1971 | Neuvostoliiton maajoukkue | 2 (0) |
Valmennusura | ||
1981–1982 1983–1989 1989–1991 1992–2005 2005 2006 2009 2011 |
FK Družba Maikop PFK Spartak Naltšik CS Constantine FK Lokomotiv Moskova (apuv.) FK Lokomotiv Moskova FK Lokomotiv Moskova (apuv.) FK MVD Rossii Moskova PFK Spartak Naltšik | |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat. |
Vladimir Eštrekov (ven. Владимир Хазраилович Эштреков, s. 16. toukokuuta 1947) on venäläinen jalkapallovalmentaja ja entinen hyökkääjä. Tammikuusta kesäkuuhun 2011 hän toimi venäläisseura PFK Spartak Naltšikin päävalmentajana.
Ura pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eštrekov aloitti pelaajauransa PFK Spartak Naltšikin juniorijoukkueessa, mutta teki aikuisuransa debyytin FK Spartak Moskovassa kaudella 1965. Peliaika Moskovassa jäi kuitenkin niukaksi ja hän palasi jo seuraavana vuonna Naltšikiin, joka pelasi tuolloin Neuvostoliiton aluesarjan A-tasolla. Ura vei Eštrekovin takaisin Moskovaan jo 1968, tällä Dynamoon. Eštrekov edusti Neuvostoliiton sisäministeriön suojeluksessa ollutta seuraa kuusi kautta voittaen 1970 Neuvostoliiton cup-mestaruuden.
Kaudeksi 1974 Eštrekov siirtyi FK Dynamo Minskiin, josta palasi Moskovaan jo 1975. Tällä kertaa hän edusti FK Lokomotiv Moskovaa, jossa pelasi kolmen kauden ajan. Eštrekov lopetti uransa kauteen 1978 FK Dynamo Vologdassa.
Neuvostoliiton maajoukkueessa Eštrekov pelasi kaksi maaottelua vuonna 1971. [1]
Meriitit pelaajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Neuvostoliiton cup: 1970
Ura valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valmennusuransa Eštrekov aloitti FK Družba Maikopissa 1981. Kasvattajaseuransa Spartak Naltšikin peräsimeen Eštrekov siirtyi kaudeksi 1983. Hänen alaisuudessaan seura pelasi Neuvostoliiton toiseksi korkeimmalla sarjatasolla. Vuonna 1989 Eštrekov jätti seuran ja valmensi kahden vuoden ajan Algeriassa CS Constantinen joukkuetta.
Vuonna 1992 Eštrekov palasi Venäjälle ja aloitti FK Lokomotiv Moskovan apuvalmentajana. Hän toimi Juri Sjominin aisaparina aina huhtikuuhun 2005 saakka, jolloin Sjomin sai potkut tehtävistään. Eštrekov nousi päävalmentajaksi ja luotsasi seuran kauden päätteeksi liigassa kolmanneksi. Kaikkiaan Eštrekovin ja Sjomin aika oli Lokomotiville menestyksestä. Seura voitti liigamestaruuden kahdesti ja cupin neljästi. Kolmen parhaan ulkopuolelle Lokomotiv jäi vain kolme kertaa. Eurokentillä kaksikko luotsasi Lokomotivin kahdesti Cup-voittajien cupin välieriin.
Kauden 2005 jälkeen Eštrekov teki tilaa Slavoljub Muslinille ja siirtyi Lokomotivin urheilutoimenjohtajaksi toimien kaudella 2006 myös apulaisvalmentajana. Eštrekov jätti Lokomotivin kauden 2006 päätteeksi.
Kaudella 2009 Eštrekov teki paluun valmennustehtäviin FK MVD Rossii Moskovan peräsimessä, mutta seuran ajauduttua talousvaikeuksiin Eštrekov lähti seurasta.
Joulukuussa 2010 Eštrekov teki valmennussopimuksen Spartak Naltšikin kanssa. [2] Kesäkuussa hän sai potkut. [3]
Meriitit valmentajana
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Venäjän mestaruus (2): 2002, 2004 (apuv.)
- Venäjän cup (4): 1996, 1997, 2000, 2001 (apuv.)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Владимир ЭШТРЕКОВ (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ The former trainer of "Locomotive" has headed nаl'chikskij "Spartak"[vanhentunut linkki]
- ↑ «Спартак-Нальчик» возглавил Сергей Ташуев (Arkistoitu – Internet Archive)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Edeltäjä: Juri Sjomin |
FK Lokomotiv Moskovan päävalmentaja 4–12/2005 |
Seuraaja: Slavoljub Muslin |
Edeltäjä: Aleksandr Apšev Juri Krasnožan |
PFK Spartak Naltšikin päävalmentaja 1983–1989 1–6/2011 |
Seuraaja: Anatoli Aldyšev Segei Tašjuev |