Vilppula
| Vilppula | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Mänttä-Vilppula |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Pirkanmaan maakunta |
| Seutukunta | Ylä-Pirkanmaan seutukunta |
| Kuntanumero | 933 |
| Hallinnollinen keskus | Vilppulan asemanseutu |
| Perustettu | 1912 |
| Kuntaliitokset | Pohjaslahti (pääosa, 1973), Osa Ruovedestä (1921) |
| Liitetty | 2009 |
| – liitoskunnat |
Mänttä Vilppula |
| – syntynyt kunta | Mänttä-Vilppula |
| Pinta-ala |
571,25 km² [1] (1.1.2008) |
| – maa | 470,42 km² |
| – sisävesi | 100,83 km² |
| Väkiluku |
5 315 [2] (31.12.2008) |
| – väestötiheys | 11,3 as./km² (31.12.2008) |
| Ikäjakauma | 2007 [3] |
| – 0–14-v. | 14,3 % |
| – 15–64-v. | 62,2 % |
| – yli 64-v. | 23,5 % |
Vilppula (ruots. Filpula) on entinen Suomen kunta, joka sijaitsee Pirkanmaan maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä. Vilppulaan liitettiin vuonna 1973 osa Pohjaslahden kunnasta. Mänttä ja Vilppula yhdistyivät vuonna 2009 ja uuden kaupungin nimeksi tuli Mänttä-Vilppula. Vaakunaksi valittiin Vilppulan vaakuna ja hallinnon paikaksi Mänttä.[4]
Vilppulan naapurikunnat olivat Juupajoki, Jämsä, Keuruu, Mänttä, Ruovesi ja Virrat. Aiempia naapurikuntia olivat pääosin Vilppulaan vuonna 1973 liitetyn Pohjaslahden lisäksi Keuruuseen vuonna 1969 liitetty Pihlajavesi ja Jämsään vuonna 2001 liitetty Kuorevesi.
Kunnassa asui ennen lakkautusta 5 315 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala oli 571,25 km2, josta 100,83 km2 oli vesistöjä.[1] Väestötiheys oli 11,3 asukasta/km2.
Vilppulan kautta kulkevat Oriveden ja Keuruun välinen kantatie 58 sekä Tampere–Haapamäki-rata. Lähimmät suuret kaupungit ovat Tampere (85 km) ja Jyväskylä (95 km). Lisäksi Vilppulasta lähtevät seututiet Ruovedelle ja Virroille.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilppulan alue sijaitsee pääosin 100–150 metrin korkeudella merenpinnasta ja vain muutamat pienet alueet entisen kunnan länsi- ja lounaisrajalla ylittävät 150 metrin tason. Korkein maastonkohta on 214 metrin korkeuteen ulottuva Kankaanpäänvuori. Yleiskuvaltaan Vilppulan maisema on varsin mäkistä. Kokemäenjoen vesistön latvavesiin kuuluvan Keuruun reitin vedet jakavat Vilppulan kahteen osaan, ja syvässä jokiuomassa kirkonkylän kohdalla on Vilppulankoski, jonka putouskorkeus on 2,3 metriä. Vilppulan pohjoisosan suurimmat vesistöt Ukonselkä ja Kaijanselkä ovat Mäntän kautta yhteydessä seudun suurimpaan järveen Keurusselkään. Runsaat vesistöt antavat Vilppulan maisemalle Järvi-Suomen piirteitä, ja varsinkin kirkon seutu, jossa jokiuoma puhkaisee harjujakson, on tunnettu luonnonkauneudestaan. Entisen Pohjaslahden alueen luonnonnähtävyyksiä ovat Salussärkkä ja Rantalansärkkä.[5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esinelöydöt osoittavat, että kivikauden väestöä liikkui Vilppulan seudulla jo kampakeramiikan ajalla. Keskiajalla Vilppula oli satakuntalaisten ja hämäläisten eräalueiden rajaseutua. Pirkkalan, Lempäälän, Vesilahden ja Kangasalan sekä Sääksmäen eränkävijät valtasivat itselleen Vilppulan seudun erämaita, mutta pysyvää asutusta alkoi syntyä vasta kuningas Kustaa Vaasan lakkautettua eräomistukset 1500-luvun puolivälissä. Vuoden 1552 eräluettelon mukaan uudisasukkaita oli myöhemmän Vilppulan alueella viisi. Vuonna 1570 oli nykyisen Mänttä-Vilppulan alueella kahdeksan ja vuonna 1700 jo 22 taloa. Vilppula-nimi periytyy ensimmäisestä nimeltä tunnetusta seudun asukkaasta Vilppu Laurinpojasta.[5]
Vilppula kuului 1500-luvun puolivälissä perustettuun laajaan Ruoveden emäseurakuntaan. Vuodesta 1776 pitäjän pohjoisosa kuului Vaasan lääniin, mutta eteläosa Hämeen ja Uudenmaan lääniin. Vilppulasta tuli Ruoveden kappeliseurakunta vuonna 1891 ja itsenäinen seurakunta vuonna 1904, jolloin siihen liitettiin osia myös Keuruusta. Tästä lähtien Vilppula kuului kokonaisuudessaan Hämeen lääniin. Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema Vilppulan kirkko, joka sijaitsee hieman sivussa kunnan keskustaajamasta, on valmistunut 1900-luvun alussa.[5]
Vilppula oli 1800-luvun loppupuolelle saakka hyvin eristynyttä ja harvaan asuttua takamaata, mikä johtui etenkin huonoista liikenneyhteyksistä. Ne paranivat kuitenkin huomattavasti, kun vuonna 1870 alkoi laivaliikenne Ruovedelle. Vielä tärkeämpää oli niin sanotun vanhan Pohjanmaan radan valmistuminen Tampereelta Vilppulan ja Haapamäen kautta Vaasaan vuonna 1883; juuri rautatie synnytti kunnan suurimmat taajamat, asemanseudun ja Kolhon. Samoihin aikoihin rakennettiin myös maantie Ruovedeltä Vilppulan ja Mäntän kautta Keuruulle.[5]
Kansalaissodan aikana kevättalvella 1918 Vilppulasta muodostui kiivaiden ja kauan kestäneiden taistelujen näyttämö. Punaiset pyrkivät toistuvilla hyökkäyksillään ja panssarijunan avulla valtaamaan tärkeän Haapamäen rautatieaseman, mutta eversti Martin Wetzerin johtamien valkoisten pihtiliike toisaalta Länkipohjan ja toisaalta Muroleen kautta pakotti heidät perääntymään (Vilppulan rintama). Vilppulankosken partaalla on vuonna 1938 paljastettu Arvi Tynyksen veistämä taistelujen muistomerkki.[5]
Mäntän tehdasyhdyskunta muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi vuonna 1921, mutta erotettiin Vilppulasta itsenäiseksi kunnaksi jo seuraavana vuonna. Vuoden 1954 alussa Vilppulaan siirrettiin Kuoreveden kunnasta Kuoreniemen kylä ja osa Ajostaipaleen kylästä, yhteensä vajaan 20 neliökilometrin alue.[5]
Vilppulaan asutettiin jatkosodan jälkeen Valkjärven siirtoväkeä.[6]
Vilppulan asukasluku on kunnan melko syrjäisen sijainnin vuoksi ollut koko sen historian ajan melko pieni, vaikka sitä lisäsivät sotien jälkeinen siirtoväen asuttaminen ja Pohjaslahden kunnan pääosan liittäminen Vilppulaan. Väkiluvun laskun pysäyttämiseksi kunta aloitti 1970-luvun alussa voimakkaan teollistamiskampanjan, ja työpaikkojen lisäyksen ansiosta väkiluvun kehitys tasaantuikin. Vuoden 1970 väestönlaskennan mukaan 42 prosenttia vilppulalaisista sai toimeentulonsa teollisuudesta ja rakennustoiminnasta, 34 prosenttia palveluammateista sekä 23 prosenttia maa- ja metsätaloudesta.[5]
Vilppulassa toimi vuosina 1908–1971 Vilppulan maamieskoulu, myöhemmältä nimeltään Pohjois-Hämeen maatalousoppilaitos.[5]
Hallinto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| puolue | paikkoja |
|---|---|
| Keskusta | 10 |
| SDP | 10 |
| Kokoomus | 3 |
| Vasemmistoliitto | 2 |
| Kristillisdemokraatit | 1 |
| Vihreä liitto | 1 |
Kyliä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ajostaipale, Elämäntaipale, Huhtijärvi, Huopioniemi, Kolho, Kurkijärvi, Leppäkoski, Loila, Maakasperä, Pohjaslahti, Suluslahti, Tyynysniemi, Vitsakoski.
Vilpun päivä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilppulassa vietetään 8. maaliskuuta Vilpun päivää. Kuntalaisille tarjotaan nimipäiväkahvit ja koko päivän on ohjelmaa. Vuonna 2007 kutsuttiin kunnan syventyneen yhteistyön nimissä nimipäiväkahville myös mänttäläisiä.
Tunnettuja vilppulalaisia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Heikki Asunta, runoilija ja taidemaalari
- Heikki Helakorpi, imitaattori, näyttelijä
- Laura Huhtasaari, poliitikko
- Anssi Kasitonni, monialataiteilija
- Antti Kolho, metsäneuvos
- Saara Lehtonen, näyttelijä ja laulaja
- Oiva Lohtander, näyttelijä[7]
- Anita Mäkelä, kiihdytysajaja
- Lydia Wideman-Lehtonen, maastohiihdon olympiavoittaja
- Emmi, laulaja
- Rattus, hc-punk -yhtye[8]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Murre
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilppulan alueella puhutun kielen perustana on perihämäläinen murre, joka kuuluu hämäläismurteisiin. Perihämäläinen murrealue on hämäläismurteiden keskeisin alue. Perihämäläisellä murteella on 19 tyypillistä hämäläistä murrepiirrettä.[9]
Ruokakulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vilppulan pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla perunapuuro, ternimaidosta keitetty hörkkä ja hiillostettu kala.[10]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Suomen pinta-ala kunnittain 1.1.2008 1.1.2008. Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2009.
- ↑ a b Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 31.12.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 8.1.2009.
- ↑ Väestö iän ja sukupuolen mukaan alueittain 31.12.2007. Tilastokeskus. Viitattu 15.12.2017.
- ↑ "Mänttä-Vilppulasta tuli odotetusti totta" (Arkistoitu – Internet Archive) Aamulehti 12.11.2007
- ↑ a b c d e f g h Hannu Tarmio, Marketta Heinonen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 7: maantieteelis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 434–437. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1978. ISBN 951-0-06467-X.
- ↑ Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 129. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
- ↑ Akseli Heikkilä: Rattus: Uudet Piikit Plaza.fi. 7. marraskuuta 2007. Arkistoitu 15.11.2007. Viitattu 2. tammikuuta 2007.
- ↑ Wiik, Kalevi: Sano se murteella, s. 228. Pilot-kustannus Oy, 2006. ISBN 952-464-447-9
- ↑ Kolmonen, Jaakko 1988. Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 79. Helsinki: Patakolmonen Ky.
Kuvia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Vilppula Wikimedia Commonsissa
| |||||||||||||
| ||||||||||
| ||||||||||
