Viipurin maakunta-arkisto

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viipurin maakunta-arkisto
Osoite Ulitsa Šturma 1 (ent. Tervaniemenranta)
Sijainti Venäjä Viipuri
Koordinaatit 60.715317°N, 28.72376°E
Rakennustyyppi arkisto
Valmistumisvuosi 1933
Suunnittelija Uno Ullberg
Julkisivumateriaali rapattu tiili
Kerrosluku 3/5
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Viipurin maakunta-arkiston rakennus sijaitsee Viipurin Tervaniemessä. Se valmistui vuonna 1933, ja nykyään rakennuksen tiloissa toimii Venäjän valtionarkiston Leningradin alueen Viipurin arkisto (LOGAV). Alun perin Viipurin maakunta-arkisto oli yksi viidestä Suomeen 1920- ja 1930-luvuilla perustetusta maakunta-arkistosta. Sen toimintaa on vuodesta 1953 lähtien jatkanut Mikkelin maakunta-arkisto.

Rakennuksen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viipurin maakunta-arkiston rakentaminen aloitettiin keväällä 1932. Venäläiset olivat jo 1910-luvun alussa rakentaneet paikalle kreikkalaiskatolista varuskuntakirkkoa, joka kuitenkin jäi keskeneräiseksi ensimmäisen maailmansodan sytyttyä vuonna 1914. Suomen itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla Viipurin kaupunki mietti puolivalmiille kirkolle uutta käyttötarkoitusta, ja suunnitelmissa oli muun muassa konserttitalo, mutta lopulta 1930-luvun alussa paikalle päätettiin rakentaa tilat Viipurin maakunta-arkistolle. Suunnittelijaksi valittiin arkkitehti Uno Ullberg. Alkuperäisen kirkkorakennuksen oli piirtänyt tunnettu venäläinen arkkitehti Vasili Kosjakov.[1] Ullberg käytti suunnittelussa hyväksi kirkon rakenteita, niin että graniittiset perustukset ja kulmaosien seinämassat säilytettiin, mutta muut seinät ja pilarit purettiin. Alkuperäiset tiilet riittivät kuitenkin lähes koko arkistorakennukseen.[2] Rakentaminen suoritettiin kokonaan valtion omana työnä ilman ulkopuolista urakoitsijaa, minkä vuoksi kustannusarvio alitettiin 0,8 miljoonalla markalla. Työmaan valvonnasta huolehti arkkitehti Heikki Lankinen.[3]

Viisi arkistokerrosta käsittävät rakennuksen eteläpäädyn ja keskiosan. Niiden huonekorkeus on vain 2,3 metriä ja hyllytilaa on yhteensä 11,5 kilometriä. Rakennuksen pohjoispäädyssä on kolme kerrosta, joista ensimmäisessä sijaitsevat eteisaula, toimistot ja kirjansitomo, toisessa arkistonhoitajan huone, tutkijansalit ja käsikirjasto sekä ylimmässä arkistonhoitajan asunto. Lisäksi pohjakerroksessa on kaksi asuntoa vahtimestaria ja muuta henkilökuntaa varten. Maakunta-arkisto otettiin käyttöön tammikuussa 1934. Se toimi Viipurissa jatkosodan loppuun saakka, minkä jälkeen arkistomateriaalista noin puolet saatiin evakuoitua Kuopioon ja Äänekoskelle, joista ne vuonna 1953 sijoitettiin Mikkeliin.[2] Yli 100 000 dokumenttia jäi kuitenkin Viipuriin, missä ne edelleen ovat arkistoituna.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b SI5,6 - Siikaniemen kaupunginosa, Kortteli 5,6 (kuvatekstit ja video) VirtuaaliViipuri 1939. Viitattu 21.11.2014.
  2. ↑ a b Arkkitehti Uno Ullberg ja Viipurin maakunta-arkisto (Arkistoitu – Internet Archive) Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Viitattu 21.11.2014.
  3. ↑ Meurman, Otto-Iivari: ”Viipurin arkkitehdit”, s. 47. Viipurin Suomalainen Kirjallisuusseura, Lappeenranta 1976. ISBN 951-95402-2-9. Teoksen verkkoversio (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomen arkistot
Kansallisarkisto
Muita arkistoja
Poliittisten puolueiden arkistoja
Entisiä arkistoja
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Viipurin_maakunta-arkisto&oldid=20968953”