Via Latina

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Via Latina
Via Latinan sijainti Italiassa.
Via Latinan sijainti Italiassa.
Maa Rooman valtakunta
Pituus n. 194 km
Alkupiste Rooma
Reitti (Tusculum) – Fregellae – Teanum
Päätepiste Capua (n. 194 km)
Muodostettu n. 389334 eaa.

Via Latina (lat.; m.kreik. ἡ Λατινὴ ὁδός, hē Latinē hodos) oli roomalainen tie, joka kulki Latiumissa ja Campaniassa Italiassa ja johti Roomasta Capuaan.[1][2][3]

Via Latinan rakentamisaikaa ei tunneta. Sitä on todennäköisesti aiemmin vastannut joku paljon vanhempi tie, sillä Rooman ja Tusculumin välillä on aina täytynyt olla yhteys. Myöhemmän Via Latinan suoruus kuitenkin osoittaa, ettei se ollut sellaisenaan alueen vanhoja teitä, vaan myöhemmin rakennettu roomalainen sotilastie.[3] Niiden joukossa Via Latina saattaa olla yksi vanhimmista. Se rakennettiin mahdollisesti jo pian sen jälkeen, kun roomalaiset olivat alistaneet latinalaiset ja volskit valtansa alle.[2] Livius mainitsee Via Latinan kertoessaan Coriolanuksesta, mutta tie ei ollut olemassa ainakaan vielä noihin aikoihin 400-luvulla eaa.[2][3][4] Samoin hän käyttää nimeä lähinnä maantieteellisenä määreenä puhuessaan Interamnasta coloniana, joka sijaitsi ”Via Latinalla”.[2][5]

Via Latinan varrella ollut niin kutsuttu Marcus Antoniuksen riemukaari Aquinumissa, nykyisessä Aquinossa.

Oletettavimmin tie rakennettiin 300-luvulla eaa. sen jälkeen kun Algidus-vuoren sola oli turvattu vuonna 389 eaa., ja se on kulkenut viimeistään vuonna 334 eaa. Calesiin saakka.[3][5] Pyrrhos käytti Via Latinaa edetessään kohti Roomaa vuonna 280 eaa., samoin kuin Hannibal vuonna 211 eaa. Hannibal eteni sitä aina Algiduksen poikki ja Tusculumiin saakka, kun taas Pyrrhos kääntyi siltä pois jo lähestyessään Praenestea, joka oli Roomaa lähin paikka, johon hän eteni.[2][6]

Via Latina oli alun perin merkittävämpi tie kuin Via Labicana, mikä käy ilmi Strabonilta, joka jopa lukee sen Via Appian ja Via Valerian ohella kolmen merkittävimmän tien joukkoon.[2][3][7] Ajan kuluessa helpompikulkuinen Via Labicana kuitenkin syrjäytti sen alkuosan.[3] Itinerarium Antonini Augusti jopa esittää, että Via Latina olisi päättynyt jo liittyessään Via Labicanaan, vaikka yleensä asia nähdään toisin päin.[2][8] Vaikka tie menettikin keisarikaudella merkitystään, se pidettiin kuitenkin kunnossa. Siitä ja Via Labicanasta vastasi ainakin 200-luvulla jaa. yhteinen virkamies. Via Latina novalle oli oma virkamiehensä, mutta sen nimisestä tiestä ei tiedetä juuri mitään.[3]

Via Latina sai alkunsa Roomasta, jossa se haarautui Via Appiasta 830 metriä Serviuksen muurien Porta Capenan jälkeen. Noin 500 metriä myöhemmin se kulki Aurelianuksen muurien läpi tiestä nimensä saaneesta Porta Latinasta. Teiden välinen alue Aurelianuksen muurien sisäpuolella oli täynnä hautoja, joihin lukeutuvat muun muassa Pomponius Hylaksen hauta ja Scipioiden hauta. Hautoja oli myös pitkän matkaa teiden kummallakin puolella.[3]

Via Latina kulki alussa viivasuoraan Tusculumin kukkuloiden juurelle saakka.[2][3] Merkittävimpiä rakennuksia sen varrella oli neljännen mailipylvään kohdalla sijainnut Fortuna Muliebriksen temppeli. Yhdeksännen mailin kohdalla sijaitsi Luculluksen huvilaksi oletetttu rakennus, josta on säilynyt laajoja raunioita. Kymmenen mailin kohdalla sijaitsi tästä nimensä saanut tieasema Ad decimum.[2]

Via Latinan reitti.

Tien reitti muuttui vaikeammaksi, kun se ylitti Tusculumin kukkulat ja Albanolaisvuoret. Tusculum jäi tien vasemmalle puolelle. Tämän jälkeen tie kulki sen ja Albanolaisvuorten välistä seuraten niiden välistä laaksoa, kunnes päätyi Algidus-vuoren juurelle. Sitten se laskeutui tasangolle Ad pictakseen. Tien kiveyksestä on löydetty jäänteitä useista kohdista matkan varrelta.[2] Via Labicana liittyi Via Latinaan Ad pictaksessa[9] tai Ad biviumissa.[10] Hieman myöhemmin Via Praenestina liittyi Via Latinaan Compitum Anagninumissa eli Sub Anagniassa.[2][11]

Tämän jälkeen tie jatkui Ferentinumin ja Frusinon kautta Fabrateria novaan, joka sijaitsi Liris (nyk. Garigliano) -joen varrella. Tie ylitti joen siltaa, josta on säilynyt jäänteitä. Sitten tie kulki Aquinumin ja Casinumin kautta Teanumiin. Kahden viimeksi mainitun välillä sijainneessa Ad flexumissa Via Latinasta haarautui tie, joka johti Venafrumin ja Aesernian kautta Samniumiin päin. Itinerarium Antonini Augusti kuvaa osuuden Venafrumiin saakka osaksi Via Latinaa, ikään kuin tie olisi tehnyt mutkan Venafrumin kautta, mutta varsinainen tie kulki epäilemättä suoraan Casinumista Teanumiin.[2]

Teanumista tie jatkui Calesin kautta Vulturnus (nyk. Volturno) -joen varrella sijainneeseen Casilinumiin, jossa se liittyi Via Appiaan. Tien katsotaan kuitenkin yleensä päättyneen Capuaan, joten sen loppumatka oli samaa tietä Via Appian kanssa.[2][3]

Tien asemapaikat ja niiden väliset etäisyydet olivat:[2][8][12]

Kaupunki tai muu asema Nykyinen paikka Etäisyys edellisestä
mailia km (n.)[2][13]
Rooma Rooma
Ad decimum 10 14,8
Roboaria 3 (6) 4,4 (8,9)
Ad pictas 17 (10) 25,1 (14,8)
Ad bivium 15 22,2
Compitum Anagninum (Sub Anagnia)
Ferentinum Ferentino 8 11,8
Frusino Frosinone 7 10,4
Fregellanum Ceprano 14 20,7
Fregellae 3 4,4
Fabrateria nova San Giovanni Incarico
Aquinum Aquino 8 11,8
Casinum Piedimonte San Germano 7 10,4
Ad flexum 9 13,3
Teanum Teano 18 26,6
Cales Calvi 6 8,9
Casilinum Capua 7 10,4
Capua S. Maria Capua Vetere 3 4,4

Tiedot on yhdistettty Itinerarium Antonini Augustista, jossa tie kuvataan Teanumiin saakka, Tabula Peutingerianasta[2][8][12] sekä Barrington Atlas of the Greek and Roman World -kartastosta.[14] Suluissa olevat etäisyydet ovat nykyaikana tehtyjä korjauksia. Tien kokonaispituudeksi saadaan näin 131 roomalaista mailia eli noin 194 kilometriä.[2]

  1. Via Latina Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p q Smith, William: ”Via Latina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c d e f g h i j Platner, Samuel Ball & Ashby, Thomas: ”Via Latina”, A Topographical Dictionary of Ancient Rome. London: Humphrey Milford. Oxford University Press, 1929. Teoksen verkkoversio.
  4. Livius: Rooman synty 2.39.
  5. a b Livius: Rooman synty 10.36.
  6. Livius: Rooman synty 26.8–9.
  7. Strabon: Geografika 5.3.9 s. 237.
  8. a b c Antonine Itinerary (Itinerarium Antonini Augusti) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
  9. Smith, William: ”Via Labicana”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  10. Ad Bivium Pleiades. Viitattu 16.1.2023.
  11. Smith, William: ”Via Praenestina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  12. a b Peutinger Table (Tabula Peutingeriana) ToposText. Viitattu 16.1.2023.
  13. Etäisyystaulukot on muodostettu sovittamalla yhteen tietoja eri itinerariumeista. Kilometrilukemat on laskettu niiden ilmoittamista roomalaisista maileista. Sekä maili- että kilometrilukemat ovat summittaisia.
  14. ”43 C2 Via Latina”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]