Vekarajärvi
| Vekarajärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Kunnat | Ylöjärvi |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Sipsiönjärven valuma-alue (35.58) |
| Laskujoki | oja Ylä-Majaveteen [1] |
| Järvinumero | 35.582.1.009 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 134,5 m [1] |
| Rantaviiva | 2,864 km [2] |
| Pinta-ala | 0,32927 km² [2] |
| Suurin syvyys | 7,8 m [3] |
| Valuma-alue | 8 km² [3] |
 Vekarajärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Vekarajärvi [2][1] on Pirkanmaalla Ylöjärvellä Vekaran kylässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Ikaalisten reitin valuma-alueen Sipsiönjärven valuma-alueeseen. Vekarajärvi on osa Liesijoen aluetta.[2][1]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pituus on 800 metriä, leveys 600 metriä ja sen pinta-ala on 33 hehtaaria. Se sijaitsee Vekaran kylässä ja on neljästä samalla korkeudella olevan järvestä eteläisin ja suurin. Muut kolme järveä ovat Ala-Majavesi, Ylä-Majavesi ja Syväjärvi. Siihen laskee kuusi pientä metsäojaa sekä yksi Syväjärvestä alkava ja 60 metriä pitkä laskuoja, joka laskee järven pohjoisosaan. Järven oma laskuoja sijaitsee Vekaranniemen länsipuolella ja se laskee 70 metrin pituisena Ylä-Majaveteen. Veden laskennallinen viipymä järvessä on 167 vuorokautta.[3] Rantaviivan pituus on 2,9 kilometriä. Järvessä on kaksi pientä luotomaista saarta. Ranta on pääosin metsämaata lukuun ottamatta länsirantoja, jotka ovat peltomaata tai ojitettua suota. Järven ympäristössä sijaitsee kaksi maatilaa ja rannoille on rakennettu kuusi vapaa-ajan asuntoa. Syväjärven ja Vekarajärven välisellä kannaksella sijaitsee Piilopirtti.[2][1]
Vedenlaatu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven vedenlaatua on tutkittu alkutalvella vuosina 1981 ja 1992. Sen kautta laskevat valuma-alueen yläpuoliset järvet, joiden vedenlaatu on Vekarajärven kanssa hyvin samanlaisia. Veden väri on ruskea ja siinä on runsaasti humusta. Nämä piirteet syntyvät yleensä suo- ja metsävaltaisilla valuma-alueilla. Vesi on kuitenkin kirkasta. Humusjärvet ovat yleensä happamia ja näin on myös Vekarajärvi, jonka happamuustaso on alle pH 6,0. Tämä arvo vaihtelee vuodenaikojen ja sään mukaan, koska järven pyskurikyky happamoitumista vastaan on jo heikko. Vuonna 1981 järven rehevyystaso oli lievästi rehevöityneiden järvien tasoa. Vuonna 1992 veden fosforipitoisuus alitti karujen vesien raja-arvon 12 mikrogrammaa litrassa vettä eli µg/l. Samaan aikaan typpipitoisuus oli luontaisille järville ominainen. Kesällä fosforipitoisuus kohoaa, joten kokonaisuudessaan arvio lievästä rehevöitymisestä lienee totuudenmukainen. Veden happipitoisuus oli tutkittuina ajankohtina erinomaisen hyvä. Pintavesien happipitoisuus vaihteli välillä 9,9–12,0 milligrammaa litrassa vettä (mg/l). Pohjassa se oli 6,6–9,3 mg/l. Vekarajärvi soveltuu virkistyskäyttöön melko hyvin. Vedenlaatua heikensivät suuri humuspitoisuus ja kohonneet ravinnepitoisuudet.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Vekarajärvi, Ylöjärvi (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b c d Vekarajärvi 15.11.2007. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.9.2016.