Veikko Hakulinen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Veikko Hakulinen
Veikko Hakulinen Valkeakoskella 1978.
Veikko Hakulinen Valkeakoskella 1978.
Henkilötiedot
Koko nimi Veikko Johannes Hakulinen
Syntynyt4. tammikuuta 1925
Kurkijoki, Suomi
Kuollut24. lokakuuta 2003 (78 vuotta)
Valkeakoski, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Uran tiedot
Lempinimi Haku-Veikko
Pituus 173 cm
Seura Valkeakosken Haka
Laji maastohiihto, ampumahiihto
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Oslo 1952 50 km
Kultaa Kultaa Cortina d'Ampezzo 1956 30 km
Kultaa Kultaa Squaw Valley 1960 4×10 km viesti
Hopeaa Hopeaa Cortina d'Ampezzo 1956 50 km
Hopeaa Hopeaa Cortina d'Ampezzo 1956 4×10 km viesti
Hopeaa Hopeaa Squaw Valley 1960 50 km
Pronssia Pronssia Squaw Valley 1960 15 km
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Falun 1954 15 km
Kultaa Kultaa Falun 1954 4×10 km viesti
Kultaa Kultaa Lahti 1958 15 km
Hopeaa Hopeaa Falun 1954 30 km
Hopeaa Hopeaa Falun 1954 50 km
Hopeaa Hopeaa Lahti 1958 50 km
Pronssia Pronssia Lahti 1958 4×10 km viesti
Miesten ampumahiihto
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Seefeld 1963 joukkuekilpailu

Veikko Johannes ”Haku-Veikko” Hakulinen (4. tammikuuta 1925 Kurkijoki24. lokakuuta 2003 Valkeakoski)[1] oli suomalainen maastohiihtäjä, kolminkertainen olympiavoittaja ja maailmanmestari. Urallaan Asikkalan Raikasta, Valkeakosken Hakaa, Jämsänkosken Ilvestä, Evon Metsäpoikia, Tampereen Hiihtoseuraa, Tampereen Pyrintöä ja Tampereen Mailaa edustanut Hakulinen kilpaili myös ampumahiihdossa, suunnistuksessa, hiihtosuunnistuksessa, maastojuoksussa ja soudussa SM-tasolla ja jatkoi uraansa veteraanisarjoissa.

Oslon talviolympialaisista Hakulinen muistetaan erityisesti 50 kilometrin voittoajastaan 3.33.33. Hän voitti Holmenkollenilla 50 kilometriä vuosina 1953 ja 1955, pikamatkan eli 18 kilometriä vuonna 1953 ja 15 kilometriä vuonna 1957. Hän sijoittui Holmenkollenilla vuonna 1950 18 kilometrin kilpailun kolmanneksi[2]. Holmenkollen-mitali myönnettiin hänelle vuonna 1955.

Veikko Hakulinen valittiin Vuoden urheilijaksi ennätykselliset neljä kertaa vuosina 19521954 ja 1960.[3] Hän sai Pro Urheilu -tunnustuksen vuonna 2000.[4] Hakulinen astui sotapalvelukseen huhtikuussa 1943 alokkaaksi Laatokan Rannikkoprikaatiin Lahdenpohjaan ja sen jälkeen palveli Valamon saarella. Sotilasarvoltaan hän oli reservin kersantti ja ammatiltaan metsäteknikko.[5] Hakulinen kuoli jäätyään juoksulenkillään auton alle vuonna 2003[6].

Kun Hakulisen syntymästä tuli kuluneeksi 85 vuotta 2010, paljastettiin hänen synnyinpaikkakunnallaan, nykyisin Venäjän Karjalaan kuuluvalla Kurkijoella hänelle omistettu muistolaatta.[7] Helmikuussa 2017 hänet valittiin Hiihtomuseon pohjoismaisten hiihtolajien kunniagalleriaan.[8]

Olympialaiset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Oslo 1952 – kulta (50 km)
  • Cortina 1956 – kulta (30 km) ja kaksi hopeaa (50 km ja viesti)
  • Squaw Valley 1960 – kulta (viesti), hopea (50 km) ja pronssi (15 km)
  • Falun 1954 – 2 kultaa (15 km, viesti) ja kaksi hopeaa (30 km ja 50 km)
  • Lahti 1958 – kulta (15 km), hopea (50 km) ja pronssi (viesti)

Henkilökohtaisia SM-voittoja yleisessä sarjassa 4 kpl vuosina 1954–1963 ja SM-viestien 4×10 km mestaruuksia 5 kpl vuosina 1954–1964.

  • MM-kisat, Seefeld 1963 – hopea (joukkuekilpailu), kuudes (20 km)
  • Olympialaiset, Innsbruck 1964 – 15. (20 km)
  • MM-kisat, Elverum 1965 – viides (joukkuekilpailu), 31. (20 km)

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hakulinen, Veikko. Haku-Veikko, suurhiihtäjä Veikko Hakulisen muistelmat 1999
  • Kolkka, Sulo. Veikko Hakulinen, latujen valtias 1960
  1. Teronen, Arto; Vuolle, Jouko: Kiveen hakatut, s. 69–80. Helsinki: Kirjapaja, 2009. ISBN 9789516079809
  2. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 322. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. Vuoden Urheilija valinnat vuodesta 1947 lähtien
  4. Pro Urheilu -palkinnot jaettu (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. Mestarihiihtäjä Veikko Hakulinen menehtyi liikenneonnettomuudessa
  6. Hiihtolegenda Veikko Hakulinen kuollut
  7. Kurkijoella paljastettiin Veikko Hakulisen muistolaatta[vanhentunut linkki] Yle Urheilu
  8. Hakulinen ja Mäntyranta ensimmäisinä hiihtolajien kunniagalleriaan (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]