Vasamamittari

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vasamamittari
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset Heteroneura
Yläheimo: Mittarimaiset Geometroidea
Heimo: Mittarit Geometridae
Alaheimo: Kenttämittarit Larentiinae
Suku: Rheumaptera
Laji: subhastata
Kaksiosainen nimi

Rheumaptera subhastata
(Nolcken, 1870)

Katso myös

  Vasamamittari Commonsissa

Vasamamittari (Rheumaptera subhastata) on yleinen, pääasiassa päivällä lentävä mittariperhoslaji.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasamamittari on keskikokoinen mittariperhonen, jonka siipiväli on 21–28 mm. Siipien pääväritys on musta, ja etusiivessä on kaksi selvää valkoista poikkiviirua, takasiivessä yksi. Molempien siipiparien poikki kulkeva ulompi poikkiviiru on melko kapea, ja laajat tummat täplät jakavat sen selvästi kahtia. Siiven kärkiosan aaltoviirun keskiosa on leventynyt ja muodostaa ulospäin osoittavaa nuolenkärkeä muistuttavan kuvion. Nuolenkärkikuvio ei yleensä etusiivessä kosketa ulompaan poikkiviiruun eikä takasiivessä juuri koskaan.[1][2]

Vasamamittari muistuttaa suuresti kookkaampaa ja yleisväriltään vaaleampaa keihäsmittaria (Rheumaptera hastata). Sen voi sekoittaa myös muutamiin mustavalkoisiin raanumittarilajeihin (Epirrhoe).

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasamamittari elää Keski-Euroopasta Pohjois-Venäjälle ja Siperian poikki Kanadaan ulottuvalla alueella. Vasamamittaria tavataan melko yleisenä koko Suomessa, mutta vuosittaiset kannanvaihtelut ovat suuria ja laji yleistyy pohjoista kohti. Perhoset lentävät yhtenä sukupolvena kesäkuusta heinäkuun alkuun.[2][3]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vasamamittari viihtyy valosissa metsissä, tuoreilla kankailla ja etenkin etelämpänä myös soilla. Perhoset lentävät pitkin päivää, mutta eniten alkuillasta.[2] Toukka koteloituu käärityn lehden sisään, ja kotelo talvehtii maassa.

Toukka elää mm. mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja koivuilla (Betula).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]