Värmlannin lääni
| Värmlannin lääni | |
|---|---|
 vaakuna |
|
 |
|
| Valtio |
 Ruotsi |
| Maakunta | Värmlanti, Dalsland ja Taalainmaa |
| Maakäräjäkunta | Värmlandin läänin maakäräjäkunta |
| Pääkaupunki | Karlstad |
| Perustamisvuosi | 1779 |
| Hallinto | |
| – Maaherra | Eva Eriksson |
| Pinta-ala | |
| – Maa | 17 517,15 km² |
| Väkiluku | 272 736 |
| – Väestötiheys | 15,6 as./km² |
| Symbolit | |
| – Läänikirjain | S |
| – Läänikoodi | 17 |
Värmlannin lääni[3] sijaitsee läntisessä Keski-Ruotsissa. Se rajoittuu pohjoisessa Taalainmaan ja idässä Örebron lääniin, etelässä Länsi-Götanmaan lääniin ja lännessä Norjaan. Lääni sijaitsee Vänernin pohjoisrannikolla. Lääni vastaa lähes täysin Värmlannin maakuntaa, ja sen pääkaupunki on Karlstad. Valtiopäivävaaleissa lääni muodostaa Värmlannin läänin vaalipiirin.
Vuonna 2007 läänissä oli 1 096,58 km² peltoa,[4] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[5] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 6,2 prosenttia läänin maapinta-alasta.
Läänijaon kehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Närken ja Värmlannin lääni oli olemassa vuosina 1625–1639 ja jälleen 1654–1779. Ensimmäisellä kerralla myös Dalsland ja Västmanlandiin nykyisin kuuluva Örebron läänin osa lukuun ottamatta Fellingsbron kihlakuntaa kuuluivat alueeseen. Toisella kertaa mukana olivat Närke, Värmlanti ja Västmanlandiin kuuluat Örebron läänin osat.[6] Vuonna 1779 Närken ja Värmlannin lääni jaettiin ja perustettiin nykyinen Värmlandin lääni. Joskus sitä on kutsuttu myös Karlstadin lääniksi pääkaupunkinsa mukaan.
Värmlandin läänin vastaa pääasiassa Värmlannin maakuntaa. Karlskogan kunta ja suurin osa Degerforsin kunnasta kuuluvat myös maakuntaan, mutta ovat osa Örebron lääniä. Gullspångin kunnan pohjoisosassa sijaitseva Södra Rådan pitäjä kuuluu myös maakuntaan, mutta on osa Länsi-Götanmaan lääniä. Osa Sillerudin ja Svanskogin seurakunnista (Dalboreddenin alue) kuuluu Värmlannin lääniin, mutta sijaitsee Dalslandin maakunnassa. Samoin osa Rämmenin seurakuntaa kuuluu lääniin, vaikka se sijaitsee Taalainmaan maakunnassa.
-
Närken ja Värmlannin lääni vuosina 1654–1779 on merkitty sinisellä. Punaisella on Tiveden, joka liitettiin Örebron lääniin vuonna 1967. -
Värmlannin kihlakunnat ja pitäjät. Osa pitäjistä idässä ja kaakossa ei enää kuulu lääniin. -
Värmlannin kunnat vuoden 1952 kuntauudistuksen jälkeen ennen 1970-lukua.
Vaakuna
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaakunaselitys: Hopeisessa kilvessä sininen kotka, jonka varukset punaiset. (Ruotsiksi I fält av silver en blå örn med röd beväring.)
Koska maakunta ja lääni vastaavat toisiaan, niin maakuntavaakuna vahvistettiin myös lääninvaakunaksi vuonna 1936.
Maantiedettä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suurimmat taajamat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2010 Värmlannin läänissä sijaitsi 66 taajamaa.[7] Seuraavassa on lueteltu läänin 10 suurinta taajamaa.[8]
| # | Taajama | Väkiluku (31.12.2010)[8] |
|---|---|---|
| 1 | Karlstad | 61 685 |
| 2 | Kristinehamn | 17 839 |
| 3 | Arvika | 14 244 |
| 4 | Skoghall | 13 265 |
| 5 | Säffle | 8 991 |
| 6 | Kil | 7 842 |
| 7 | Forshaga | 6 229 |
| 8 | Filipstad | 6 022 |
| 9 | Skåre | 5 402 |
| 10 | Hagfors | 5 146 |
Läänin pääkaupunkia vastaava keskustaajama on lihavoitu.
Elinkeinot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[9][10] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo läänissä sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan läänissä asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus ja kierrätys, energiahuolto ja ympäristötoiminta sekä rakennustoiminta. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden toimiala on tuntematon.
| Elinkeino | |||
|---|---|---|---|
| Työpaikat (%) |
Työlliset (%) | ||
| alkutuotanto | 2,9 | 2,8 | |
| jalostus | 24,6 | 24,4 | |
| palvelut | 71,0 | 71,3 | |
| tuntematon | 1,5 | 1,4 | |
| Työpaikkoja ja työllisiä | 117 264 | 120 572 | |
| työpaikkaomavaraisuus | 97,3 | ||
Valtiopäivävaalit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Värmlannin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Värmlannin läänin vaalipiiriin.[11] Vuoden 2010 valtiopäivävaaleissa vaalipiirillä oli 9 kiinteää paikkaa (ruots. fasta mandat)[12] valtiopäiville. Kiinteiden paikkojen lisäksi valtiopäivävaaleissa on koko maassa 39 tasauspaikkaa (ruots. utjämningsmandat), jotka jaetaan vaalipiirien kesken vasta vaalien jälkeen.[13]
Yhteensä vaalipiiristä valittiin 12 valtiopäiväedustajaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien valtiopäivävaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[14] |
Valittuja edustajia[15] | ||
| Maltillinen kokoomus | 25,72 | 3 | |
| Keskustapuolue | 7,55 | 1 | |
| Liberaalit | 6,01 | 1 | |
| Kristillisdemokraatit | 4,69 | 0 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 38,66 | 5 | |
| Vasemmistopuolue | 5,77 | 1 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 5,64 | 1 | |
| Ruotsidemokraatit | 4,80 | 0 | |
| Muut | 1,15 | 0 | |
| Yhteensä | 12 | ||
Maakäräjäkunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Värmlannin lääni kuuluu kokonaisuudessaan Värmlannin läänin maakäräjäkuntaan. Ruotsissa maakäräjäkunnat vastaavat pääasiassa yhteiskunnan julkisesti rahoitetusta terveydenhuollosta. Lisäksi maakäräjäkunta huolehtii yleisesti liikenteestä, vastaa tietyistä aluekehittämiseen liittyvistä tehtävistä ja tuottaa kulttuuritoimintaa.
Maakäräjäkunnat perustettiin Ruotsiin vuonna 1863. Maakäräjäkunnan valtuusto (ruots. landstingsfullmäktige) valitaan samaan aikaan kuin valtiopäiväedustajat ja kunnanvaltuustot. Vaaleja varten Värmlannin lääni on jaettu seuraaviin 5 vaalipiiriin:[16]
- Centrala valkretsen (32 kiinteää paikkaa)
- Östra valkretsen (10 kiinteää paikkaa)
- Norra valkretsen (11 kiinteää paikkaa)
- Västra valkretsen (12 kiinteää paikkaa)
- Sydvästra valkretsen (7 kiinteää paikkaa)
Valtuuston paikoista yhdeksän kymmenesosaa on kiinteitä paikkoja (ruots. fasta mandat) ja niiden lisäksi yksi kymmenesosa on tasauspaikkoja (ruots. utjämningsmandat).[17] Maakäräjäkunnan valtuustossa on yhteensä kaikkiaan 81 paikkaa, ja seuraavassa on esitetty viimeisimpien maakäräjäkuntavaalien tulos.
| Puolue | |||
|---|---|---|---|
| Osuus äänistä, %[18] |
Valittuja edustajia[19] | ||
| Maltillinen kokoomus | 20,90 | 16 | |
| Keskustapuolue | 8,53 | 8 | |
| Liberaalit | 5,98 | 5 | |
| Kristillisdemokraatit | 3,66 | 3 | |
| Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue | 41,10 | 33 | |
| Vasemmistopuolue | 5,40 | 4 | |
| Ympäristöpuolue vihreät | 4,46 | 4 | |
| Ruotsidemokraatit | 3,41 | 3 | |
| Muut | 6,57 | 5 | |
| Yhteensä | 81 | ||
Muiden puolueiden äänistä Sjukvårdspartiet i Värmland sai 6,44 %, mikä oikeutti 5 paikkaan maakäräjäkunnan valtuustossa. Muut puolueet saivat 0,13 % äänistä, mikä ei oikeuttanut paikkoihin maakäräjäkunnan valtuustossa.[20]
Läänin kunnat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Värmlannin läänissä on nykyään 16 kuntaa:
| Kuntakoodi | Kunta | Keskustaajama | Kunnan väkiluku (31.12.2011)[21] |
|---|---|---|---|
| 1715 |  Kilin kunta
|
Kil | 11 682 |
| 1730 |  Edan kunta
|
Charlottenberg | 8 460 |
| 1737 |  Torsbyn kunta
|
Torsby | 12 312 |
| 1760 |  Storforsin kunta
|
Storfors | 4 218 |
| 1761 |  Hammarön kunta
|
Skoghall | 14 943 |
| 1762 |  Munkforsin kunta
|
Munkfors | 3 702 |
| 1763 |  Forshagan kunta
|
Forshaga | 11 229 |
| 1764 |  Grumsin kunta
|
Grums | 9 017 |
| 1765 |  Årjängin kunta
|
Årjäng | 9 827 |
| 1766 |  Sunnen kunta
|
Sunne | 13 142 |
| 1780 |  Karlstadin kunta
|
Karlstad | 86 409 |
| 1781 |  Kristinehamnin kunta
|
Kristinehamn | 23 698 |
| 1782 |  Filipstadin kunta
|
Filipstad | 10 514 |
| 1783 |  Hagforsin kunta
|
Hagfors | 12 282 |
| 1784 |  Arvikan kunta
|
Arvika | 25 907 |
| 1785 |  Säfflen kunta
|
Säffle | 15 394 |
Väestönkehitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuoden 2011 lopussa 11,8 prosenttia läänin väestöstä oli ulkomaalaistaustaisia, joista 9,9 prosenttia oli syntynyt ulkomailla.[23]
Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan läänissä asui 2 475 Suomessa syntynyttä,[24] mikä vastasi 0,9 prosenttia läänin väestöstä.
Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,9 prosenttia läänin asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin läänissä asui 3 200 Suomessa syntynyttä,[25] mikä vastasi 1,1 prosenttia läänin väestöstä.
Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden läänin asukkaiden mediaaninettotulot olivat 176 084 kruunua.[26]
Vuoden 2011 lopussa läänin väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[27]
- 0–17-vuotiaat: 18,5 %
- 18–64-vuotiaat: 59,3 %
- 65 vuotta täyttäneet: 22,2 %
Väestö maakunnittain
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Värmlannin läänissä oli vuoden 2011 lopussa yhteensä 272 736 asukasta,[28] jotka jakaantuivat eri maakuntiin seuraavasti:
| Maakunta | Väkiluku (31.12.2011)[28] |
% |
|---|---|---|
| Värmlanti | 272 581 | 99,9 |
| Dalsland | 155 | 0,1 |
Kaikki maakunnat kuuluvat lääniin vain osittain.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Folkmängden efter län, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter län och arealtyp. År 2012 Statistiska centralbyrån. Viitattu 20.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Suviranta, Sami: Ruotsin maakuntien ja läänien nimet. Kielikello, 1998, nro 2. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
- ↑ Åkerarealens användning efter län/riket och gröda. År 1981-2007 12.9.2008. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Bertil Waldén: Örebro slott, s. 26–29. Örebro läns hembygdsförbund 1960.
- ↑ Tätorter 2010, korrigerad version 2012-11-14 (PDF) MI38 Småorter och tätorter. 14.11.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 (XLS) 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med arbetsplats i regionen (dagbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Förvärvsarbetande 16+ år med bostad i regionen (nattbefolkning) (RAMS) efter region, näringsgren SNI 2007 och kön. År 2008-2011 11.12.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ 4 kap. Valkretsar och valdistrikt m.m. Vallagen (SFS 2005:837). Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Riksdag (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valgeografi - Valkretsar och valkretsmandat Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Röster Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till riksdagen - Valda Valmyndigheten. Viitattu 15.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Mandatfördelning per valkrets - Landsting (XLS) Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Valkretsmandat landstingen Valmyndigheten. Viitattu 6.10.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige - Valda Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Val till landstingsfullmäktige i Värmlands län - Röster Valmyndigheten. Viitattu 30.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängden efter kommun, civilstånd och kön. År 1968-2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.7.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd i län 1749-2010 (XLS) 8.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 14.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
- ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
- ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
- ↑ a b Folkmängd i landskapen den 31 december 2011 Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.7.2012. (ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Regionfakta – Fakta och perspektiv om Värmlands län (ruotsiksi)
- Länsstyrelsen i Värmlands län (ruotsiksi)
