Turun synagoga (kirja)
| Turun synagoga | |
|---|---|
 |
|
| Kirjailija |
toim.: Juhani Kostet Marita Söderström |
| Kansitaiteilija |
Martti Puhakka (kuva) Ulla Kujansuu (layout) |
| Kieli | suomi |
| Genre | tietokirja |
| Kustantaja | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura |
| Julkaistu | 2012 |
| Ulkoasu | sid. |
| Sivumäärä | 158 s. |
| ISBN | ISBN 978-952-222-358-6 |
| Sarja: SKS:n toimituksia 1368 Turun Museokeskuksen julkaisuja 58 |
|
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Turun synagoga on Juhani Kostetin ja Marita Söderströmin toimittama kirja, joka kertoo Turun synagogan historiasta ja nykyisyydestä sen täyttäessä sata vuotta. Teoksen on kustantanut Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, ja julkaisussa ovat olleet yhteistyössä mukana Turun Museokeskus ja Turun juutalainen seurakunta.
Teoksessa kerrotaan itse synagogan lisäksi juutalaisuuden historiasta Suomessa, Turun juutalaisesta hautausmaasta ja synagogasta suojelukohteena. Teoksen kirjoittajina ovat toimineet Jacob Seela, Janina Miriam Hasan, Kaarin Kurri ja Juhani Kostet.
Teoksen toimitustyön ongelmia olivat kulttuurin tuntemuksen puute ja aiheeseen liittyvien valokuvien vähäisyys.[1] Teoksessa on historiallisia kuvia, synagogan piirustukset ja juutalaisuuteen ja synagogaan liittyviä nykykuvia.
Teos saa valmiiksi kuvan Suomen keskeisistä juutalaisista yhteisöistä. Tapani Harviainen antaa arviossaan Tieteessä tapahtuu -lehdessä erityiskiitoksen teoksen kuvituksesta vastanneille. Hän toteaa, että Turun juutalaista yhteisöä on ennen tätä teosta käsitelty kovin vähän, ja hän luonnehtii eri aihealojen kuvauksia ansiokkaiksi. Muutamat aiheet herättivät hänessä toiveen saada lukea niistä lisää, esimerkiksi kuinka vaatealasta tuli menestystarina ja miten painotus on yhteisössä muuttunut uskonnosta kulttuuriin, mitä heijastelee nimenmuutos Turun mooseksenuskoisten seurakunnasta Turun juutalaiseksi seurakunnaksi.[2]
Kirja oli ehdokkaana vuoden 2013 kotiseutukirjaksi.[3]
Sisällys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ruth Hasan ja Tomer Huhtamäki: Esipuhe
- Olli Immonen ja Juhani Kostet: Lukijalle
- Jacob Seela: Oikeudettomasta vähemmistöstä samanarvoisiksi kansalaisiksi. Turun juutalaisen yhteisön elämää ensimmäisen vuosisadan aikana (1875–1975)
- Janina Mirima Hasan: Tila jumalanpalvelukselle, opiskelulle ja kokoontumiselle. Synagogan merkitys Turun juutalaisille sadan vuoden aikana
- Kaarin Kurri: Turun 100-vuotias synagoga. ”Tämä on varmaan Jumalan asuinsija ja itse taivaan portti”
- Jacob Seela: Turun juutalainen hautausmaa
- Juhani Kostet: Miten Turun synagogasta tuli rakennussuojelulain mukainen suojelukohde.
- Lähteet
- Henkilöhakemisto
- Liite (luettelot seurakunnan rabbiineista ja hengellisistä johtajista sekä puheenjohtajista)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Turun synagoga, Lukijalle s. 9
- ↑ Tapani Harviainen, Keskipiste yhteisölle ja identiteetille, Tieteessä tapahtuu, (pdf) viitattu 12.10.2013
- ↑ Vuoden kotiseutukirja julkistetaan 6.10. Turun kirjamessuilla. Kotiseutuliitto.fi, (Arkistoitu – Internet Archive) viitattu 12.10.2013