Tuderna oja
| Tuderna oja | |
|---|---|
 Rautatiesilta ylittää Tuderna ojan kanjonissa kesäkuussa 1890 |
|
| Maat | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Võrun kunta |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Tuderna ojan valuma-alue |
| Pinta-ala | 38,2 km² [1] |
| Pääuoman osuudet | Tuderna oja, Haankasõ oja ja Umbjärve oja |
| Yhtyy | Piusa jõgi (52,4 km joensuusta) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | alkulähde |
| Laskupaikka | Piusa jõgi |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 95 m mpy. [1] |
| Laskukorkeus | 52,5 m mpy. [1] |
| Korkeusero | 42,5 m |
| Pituus | 17,5 km [1] |
| Kaltevuus | 2,43 m/km |
| Muuta | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Tuderna oja (myös Umbjärve oja, Haankasõ oja) on Viron Võrumaalla Võrun kunnassa sijaitseva 18 kilometriä pitkä Piusa jõen sivu-uoma.[1]
Uoman kulku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuderna ojan uoma saa alkunsa 800 metriä Lepassaren kylän kaakkoispuolella erään niityn kaivettuna ojana. Se virtaa aluksi pääasiassa kohti pohjoista ja se alittaa heti alussa peltoaukealla sijaitsevan Pihkova–Riika-rautatien. Tasaisella Toolkapäälnen peltoaukealla Umbjärve ojanakin tunnettu Tuderna oja on johdettu virtaamaan kohti luodetta, jonka matkalla siihen yhtyy lännestä päin kartassa nimeämätön oja. Suuremetsan jälkeen oja saavuttaa soistuneen notkon. Oja kääntyy itään päin seuraten notkoa Umbjärve soolle, jonka jälkeen se kääntyy mutkittelevaksi ja koilliseen päin suuntaavaksi uomaksi. Matkalla koilliseen uomaan yhtyy lounaasta tuleva Haniorgin pohjalla virtaava puro. Lähes kolmen kilometrin päässä oja saavuttaa Hanikasen kylän, jossa siihen yhtyy lounaasta tuleva Suuremetsa oja. Tuderna ojaa kutsutaan täällä myös Haankasõ ojaksi ja se tejee nyt laajan kaarroksen ja suuntautuu sen jälkeen kohti etelää. Siihen yhtyy idästä virtaava Partsoja. Uoma alittaa täällä toistamiseen saman tien, jonka se alitti ennen Hanikasen kylää. Oja alkaa pudota syvälle uurtamaansa kanjoniin, jossa uoma jatkuu metsäisenllä taipaleella sen yhtymäkohtaan asti. Kanjonin länsipuolelta siihen yhtyy laakso Liinamäe org, jonka pohjalla virtaa Linnamäe oja. Yli puoli kilometriä Piusa jõesta pohjoiseen kulkee edellä mainittu rautatie, jonka Tuderna oja alittaa ennen Tudernan kylään saapumistaan. Kylässä oja alittaa myös Piusa jõen pohjoispuolta seuraavan tien.[1]
Valuma-alue, sivu-uomia ja järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuderna oja tekee lähes nelikulmiomaisen kiertolenkin virratessaan latva-alueeltaan alas Piusa jõgeen. Sen koko on 6 km × 5 km. Ojan valuma-alue on kuitenkin 38,2 neliökilometriä ja se sijaitsee kokonaan Võrun kunnassa.[1]
Sivu-uomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ojalla on pieniä sivu-uomia, joista oheinen taulukko sisältää ne tärkeimmät.
| yhtyy Tudernaan (km suusta) |
nimi | pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|
| Linnamäe oja | 2,0 | [2] | ||
| 5 | Partsoja | 4,3 | 8,4 | [3] |
| 7 | Suuremetsa oja | 3,8 | 5,6 | [4] |
Järviä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuderna ojan valuma-alueella esiinty enää yksi luonnollinen järvi (Suuremetsan länsipuolella). Sen sijaan monet taloudet ovat patoamalla muodostaneet pieniä lampia (paisjärv). Esimerkiksi Suuremetsa ojan valuma-alueella niitä on kymmenen, Hanikasen kylässä 12 lisää, Linnamäe ojan valuma-alueella kymmenen ja muualla viisi. Niiden vesimäärä on varsin pieni.[1]
Luontoarvoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joessa elää Piusa jõesta nousevina taimen ja harjus.[1][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i Keskkonnaregister: Tuderna oja (VEE1001500) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 29.6.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Liinamäe oja (VEE1001501) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 29.6.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Suuremetsa oja (VEE1001600) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 29.6.2020. (viroksi)
- ↑ Keskkonnaregister: Partsoja (VEE1001700) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 29.6.2020. (viroksi)
- ↑ Lõhe, jõeforelli, meriforelli ja harjuse kudemis- ja elupaikade nimistu, Keskkonnaminister, viitattu 30.6.2020 (viroksi)