Toppila
| Toppila | |
|---|---|
 |
|
 Kaupungin kartta, jossa Toppila korostettuna. |
|
| Kaupunki | Oulu |
| Suuralue | Koskelan suuralue |
| Kaupunginosa nro | 57 |
| Väkiluku | 7 656 [1] 31.12.2023 |
| Työpaikkoja | 650 kpl [2] (31.12.2016) |
| Osa-alueet | Meri-Toppila, Toppila, Toppilan satama |
Toppila on Oulun kaupunginosa, joka sijaitsee keskustasta noin kolme kilometriä pohjoiseen, Oulujoen pohjoisrannalla. Asukkaita kaupunginosassa on 7 656 (31.12.2023)[1]. Toppila on saanut nimensä kantatilan tai sen omistajan mukaan. Toppila-niminen pelto tunnetaan jo 1600-luvun Oulusta. Toppilan Taskilasta erottaa Mannisenoja.
Toppila voidaan jakaa kolmeen alueeseen: Meri-Toppilaan, vanhaan Toppilaan ja Toppilansalmeen.
Meri-Toppilan rakennukset ovat pääasiassa 2–6-kerroksisia vuokrataloja. Rakennuksia omistavat muun muassa Avara, VVO, Sivakka, OSNA, Sato ja PSOAS. Meri-Toppilassa uusien asuinrakennusten rinnalla vanhan teollisuusalueen tunnusmerkit näkyvät edelleen muun muassa katunimistössä. Alvar Aallon alkujaan suunnitteleman teollisuusalueen nykyisin erittäin huonokuntoinen siilorakennus nousee yhdeksi alueen korkeimmista rakennuksista. Museovirasto on listannut Toppilan sataman ja teollisuusalueen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi[3].
Vanhassa Toppilassa rakennuskanta koostuu lähinnä 1940- ja 1950-luvulla rakennetuista rintamamiestaloista. Toppilan satama näkyy edelleen merimiesaiheisissa kadunnimissä ja mallasjuomatehdas lasinsirpaleita sisältävässä maaperässä.
Toppilansalmen rakennuskanta on rakennettu pääasiassa 2010-luvun jälkeen. Alueella on rakennettu vanhan Oulun sataman satama-altaan varteen. Alueella sijaitsee useita vanhojen rakennusten ulkomuotoa jäljittelevää uudisasuinrakennusta sekä Toppilan Toppilansaareen yhdistävä silta.
Toppilassa on vajaan 200 oppilaan ala-aste ja runsaan 200 oppilaan yläaste, Terva-Toppilan koulu.
Toppilan satama
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Oulun satama
Toppilan kaupunginosan eteläosa on muodostunut jo 1880- ja 1890-luvuilla Tuiran kaupunginosan länsipuolelle. Alue muodostui aluksi hyvin merkittäväksi teollisuusalueeksi, sillä olihan Oulun kauppaseuran hallinnoima Toppilan satama tuolloin koko kaupungin tärkeimpiä satamia. Sataman läheisyyteen rakennettiin myös Toppilan rautatieasema laajoine ratapihoineen. Sittemmin raiteet on purettu. Vuonna 2010 entiselle satama-alueelle alettiin rakentaa Toppilansalmeksi nimettyä asuinaluetta, johon tulee suunnitelmien mukaan noin 2 500 asuntoa ja 5 000 asukasta.
Toppilan sellutehdas
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Toppila (yritys)
Vuonna 1931 nykyisen Meri-Toppilan alueelle rakennettiin Osakeyhtiö Toppilan tehdas. Tehdasalueen arkkitehtina toimi pääosin Alvar Aalto. Tehtaan omisti brittiläinen Dixonin perheyhtiö, jonka kahdelle paperitehtaalle Englantiin tehdas valmisti sulfiittiselluloosaa. 1970-luvun alussa Toppila Oy:n sellutehtaan tuotanto kävi tarpeettomaksi Dixoneille ja tehdas myytiin Kajaani Oy:lle. Kajaani Oy osti tehtaan pääasiassa sen mukana tulleen metsäomaisuuden vuoksi ja tehdasalueen paikaksi mahdolliselle paperikoneelle, jota ei kuitenkaan koskaan toteutettu. Esimerkiksi entisessä laboratoriotilassa toimiva Dixon club on saanut nimensä tehtaan perustajan mukaan.
Toppilan panimo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Toppilan Mallasjuomatehdas
Oy Toppilan Mallasjuomatehdas Ab oli oululainen panimo, joka toimi Länsi-Toppilassa vuosina 1864–1979. Lahtelainen Oy Mallasjuoma Ab osti vuonna 1967. Mallasjuoma lopetti oluen panon Toppilassa vuonna 1979.
Toppilan voimalaitos
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Toppilan voimalaitokset
Toppilassa sijaitsevat Oulun Energian Toppilan turvevoimalaitokset. Toppila 1:n polttoaineteho on 267 MW ja Toppila 2:n 315 MW. Voimaloilla tuotetaan sekä sähköä että kaukolämpöä.
Toppilan myllyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppilassa on ollut kaksi myllyä: SOK:n Oulun mylly (Kultaleima) ja Toppilan Höyrymylly (Vaasan höyrymylly Oy). Näistä jälkimmäinen on W. G. Palmqvistin suunnittelema ja se on rakennettu 1924 (rakennusta on korotettu vuonna 1927). Myllyrakennus on toista päätyä lukuun ottamatta nyt purettu, ja sen tilalle on rakennettu vuonna 2018 valmistunut asuinrakennus, joka jäljittelee ulkomuodoltaan vanhaa rakennusta. Vaasan myllyn vieressä oli entinen Raision rehutehdas. Raision viljasiilo oli vuodelta 1950. Nyt asuinkäyttöön osittain purkamisen jälkeen saneerattavat SOK:n mylly, siilo ja konttorirakennus ovat vuosilta 1928, 1937 ja 1941.[3]
Alun perin asunnoiksi peruskorjattavaksi suunnitellut nelisenkymmentä metriä korkeat siilot todettiin syksyllä 2012 tarkoitukseen sopimattomiksi ja määrättiin purettaviksi. Siilojen ensimmäinen osa purettiin räjäyttämällä 29. syyskuuta. Jäljelle jäänyt siilo-osa sortui vasta kymmenen purkuräjäytyksen jälkeen 14. lokakuuta, kaatamisen viimeistely tehtiin kaivinkoneella tuuppaamalla. Yli kolme vuorokautta kestänyttä purkuoperaatiota kävi seuraamassa poikkeuksellisen suuri joukko kaupunkilaisia.[4] Vuonna 2014 myllyn siilorakennusten tilalle valmistui entisiä rakennuksia jäljittelevät kaksi asuinrakennusta, ja myöhemmin myös myllyrakennusta jäljittelevä asuinrakennus..
Villa Ellala
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvun loppupuolella Suomen vaurastuvat porvarissuvut alkoivat harrastaa huvilakulttuuria. Erityisesti rannikkokaupungeissa kaupunkikodin rinnalle haluttiin huvila ja puutarha, joissa nautittiin elämästä kesäkuukausina. Oulun vanhin huvila-alue syntyi Toppilansalmen rannalle.
Villa Ellala oli kauppaneuvos Albert Oskar Snellmanin huvila, joka sai nimensä Snellmanin tyttären Elin Johannan mukaan. Huvilan ovat aikojen saatossa omistaneet Snellmanin tytär Elin miehensä Reinhold Weckmanin kanssa, Vaasan Höyrymylly Oy ja Rehuraisio.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toppilansalmen suistoalue on tärkeä osa koko Oulun ja lähialueiden sekä kaupan ja merenkulun, vaurastumisen ja teollistumisen historiaa. Toppilansalmen satamasta purjehdittiin pitkin maailman meriä 1700-luvulta lähtien. Oululaiset kauppalaivat veivät ja toivat kansainvälisyyttä, kulttuuria ja uusia tuulia.
Salmen pohjoisrannalle sijoittui tervan säilytys-, lajittelu- ja merkitsemispaikka. Vuonna 1783 perustettuun Tervahoviin varastoitiin maakunnasta tuleva terva ja sieltä se lastattiin purjelaivoihin. Krimin sodan aikana vuonna 1854 englantilaiset joukko-osastot polttivat lähes kaikki rakennukset salmen rannoilla. Uudelleen rakennettu Tervahovi paloi vuonna 1901 ja puualusten harvinaistuessa tervakaupan merkitys supistui.
Toppilansalmen rannalle keskittyi 1800-luvulla teollisuuslaitoksia: muiden muassa J. W. Snellmanin vuonna 1878 perustama höyrysaha ja 1900-luvun alussa keskusliikkeiden varastorakennuksia.
1800-luvun lopulla vaurastuneet porvarissuvut rakennuttivat Toppilansalmen alueelle kesähuviloita, ja oululainen huvilakulttuuri syntyi. Alueelle rakennetuista parista kymmenestä huvilasta on jäljellä muutama. [5][6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Oulun kaupungin ikäluokkatilasto kaupunginosittain 31.12.2023 (pdf) 2024. Oulu: Oulun kaupunki. Viitattu 4.6.2024.
- ↑ Oulun kaupungin tilastollinen vuosikirja 2018, s. 48. Oulu: Oulun kaupunki, 2019. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 5.10.2019).
- ↑ a b Museovirasto: Toppilan satama ja teollisuusalue Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 15.6.2012.
- ↑ Viimeinkin: Siilot sortuivat, kansa hurrasi Kaleva.fi. Viitattu 14.10.2012.
- ↑ Oulun kaupunki: Toppilansalmen alue oulu.ouka.fi.[vanhentunut linkki]
- ↑ Museovirasto: Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY rky.fi.
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kainua, Lauri. (1981) Osakeyhtiö Toppila – Toppila Oy 1927–1974. Oulu.
- Eräpuu, Eero (käänn. engl. Lars Palmroos). (1956) Osakeyhtiö Toppila. Oulu. Toppila Oy.
- P. W. Snellman: Oulun Kauppaseuran ja Kauppiaiden eläkelaitoksen toim.kertomus 1771–1939, Kaleva kustannus, 1939
- Toppilan tehdas. (1987) Rakennuskannan korjauskelpoisuus. Espoo. VTT.
- Toppilan tehdas. (1986) Rakennuskannan peruselvitys. Espoo. VTT.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Toppila Wikimedia Commonsissa
- Toppilan sulfiittiselluloosatehdas[vanhentunut linkki]
- Tehdasalueen alkuperäisiä piirustuksia (Arkistoitu – Internet Archive)
- Turun Sanomien artikkeli aiheesta (Arkistoitu – Internet Archive)
- Ajankuvia Oulusta -blogi
- [1][vanhentunut linkki]
