Säämingin Saunasaaressa syntyneen Toivo Halosen vanhemmat olivat torppari Matti Halonen ja Maria Lovisa Forss. Vuonna 1900 perhe häädettiin isän rakentamasta torpasta ja he muuttivat Saukonsaareen. Kymmenvuotiaasta lähtien Halonen joutui äitinsä kanssa huolehtimaan perheen elatuksesta, kun isä sairastui vakavasti. Kansakoulun jälkeen hän työskenteli talvet metsätyömiehenä ja kesäisin laivamiehenä Saimaalla.[1][2]
Halonen liittyi sosialidemokraattiseen puolueeseen vuonna 1916. Hän toimi muun muassa sosialidemokraattisen nuorisoliiton Savonlinnan piirijärjestön sihteerinä ja sosialidemokraattisen kunnallisjärjestön puheenjohtajana.[3] Halosen kunnalliset luottamustoimet alkoivat syksyllä 1917, jolloin hänet valittiin Säämingin taksoituslautakuntaan. Sisällissodan aikana valkoiset vangitsivat Halosen väärän ilmiannon vuoksi ja hän oli neljä kuukautta Savonlinnan vankileirillä.[2][4] Vapauduttuaan Halonen työskenteli sosialidemokraattisen nuorisoliiton Savonlinnan piirin puhujana 1919-1920 ja Säämingin kunnallisena ammattientarkastajana 1920-1922. Vuodesta 1924 lähtien Halonen viljeli Säämingin Hannolanpellosta ostamaansa Toivolan tilaa.[1][5]
Halonen valittiin Säämingin kunnanvaltuustoon tammikuun 1919 kunnallisvaaleissa. Halonen oli kunnanvaltuuston jäsenenä 47 vuotta ja puheenjohtajana vuodesta 1922 lähtien parinkymmenen vuoden ajan.[2][6] Vuoden 1922 eduskuntavaaleissa Halonen valittiin kansanedustajaksi. Halonen istui eduskunnassa yhtäjaksoisesti vuoteen 1945, jolloin hän ei enää lähtenyt ehdolle. Halonen oli myös presidentin valitsijamiehenä vuosina 1925, 1931, 1937, 1940 ja 1943.[1] Halonen oli aktiivisesti mukana Suomen Pienviljelijäin Liiton toiminnassa kuuluen järjestön liittovaltuustoon.[7] Lisäksi Halonen oli SDP:n puolueneuvoston ja Mikkelin piiritoimikunnan jäsen, Osuuskassojen Keskuksen ja Osuuskassojen Keskusliiton hallintoneuvostojen jäsen sekä Itä-Savon Osuusliikkeen hallintoneuvoston puheenjohtaja. Vuonna 1953 hänelle myönnettiin kunnallisneuvoksen arvonimi.[6]
↑ abc”Mitään ei saa jättää hyvän onnen varaan”. Helsingin Sanomat, 7.7.1968, s. 7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.12.2023.
↑”Sosialidemokraattiset kansanedustajat heinäk. 1 ja 3 p:nä 1922 valitussa eduskunnassa”, Työväen kalenteri 1923, s. 102. Helsinki: Suomen sosialidemokraattinen puoluetoimikunta, 1922. Kansalliskirjasto.
↑Virtanen, Markku: Kestävällä tiellä eteenpäin : Savonlinnan työväenyhdistys 1887-1987, s. 161. Savonlinna: Savonlinnan työväenyhdistys, 1987. ISBN 951-99889-7-1
↑Toivolan pientila. Pienviljelijä, 1930, nro 23, s. 502-503. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.12.2023.
↑ abKuolleita : Kunnallisneuvos Toivo J. Halonen. Helsingin Sanomat, 2.11.1984, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 5.12.2023.
↑Pienviljelijäin Liiton XIV edustajakokous. Pienviljelijä, 1939, nro 10, s. 284-287. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.12.2023.
