Timothy Daltonin kolmas James Bond -elokuva
Timothy Daltonin kolmas James Bond -elokuva oli suunniteltu elokuva, jota ei koskaan tehty.
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Timothy Daltonin toinen Bond-elokuva, 007 ja lupa tappaa, oli ollut kaupallinen pettymys, minkä vuoksi sarjan tulevaisuutta alettiin kyseenalaistaa. Dalton totesi lehtihaastattelussa vuonna 1989, että hänellä oli tunne, että elokuva jäisi viimeiseksi Bond-elokuvaksi.[1]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuperäiset suunnitelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1990 aloitettiin uuden Bond-elokuvan esituotanto. Pääosaan kaavailtiin Daltonia. Toukokuussa 1990 Alfonse M. Ruggiero Jr. ja Michael G. Wilson luonnostelivat elokuvalle 17-sivuisen käsikirjoituksen. Elokuvan kuvaukset suunniteltiin alustavasti aloitettavaksi Hongkongissa ja elokuvan ensi-iltaa suunniteltiin loppuvuodeksi 1991. Aiemmissa Bond-tuotannoissa mukana olleet käsikirjoittaja Richard Maibaum ja ohjaaja John Glen lähtivät EON Productionsiltä elokuussa 1990 eivätkä osallistuneet elokuvan tuotantoon.[1]
Daily Express -lehden mukaan Wilson olisi halunnut Taistelija-elokuvan ohjaajan Ted Kotcheffin ohjaamaan Daltonin kolmannen Bond-elokuvan. Lehti mainitsi, että myös John Landis, joka oli ollut mukana käsikirjoittamassa elokuvaa 007 rakastettuni, voisi ohjata elokuvan. Variety kirjoitti, että tuotantoryhmä olisi ollut yhteydessä ohjaaja-käsikirjoittaja John Byrumiin, jolle oltaisiin suunniteltu vetovastuuta elokuvasta, sekä Indiana Jones ja tuomion temppeli -elokuvan käsikirjoittajiin Willard Huyckiin ja Gloria Katziin, jotka olisivat saaneet tehtäväkseen kirjoittaa alkuperäisen käsikirjoitusluonnoksen uudelleen. Kuvauksia suunniteltiin aloitettavaksi vuoden 1991 alussa Hongkongissa ja ensi-iltaa saman vuoden loppuun mennessä.[1]
Oikeudenkäynnit ja niiden jälkeiset uudet suunnitelmat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kun MGM-Pathé myytiin, yhtiössä tapahtui omistajavaihdoksia, jonka lisäksi myynti aloitti kiistan televisio-oikeuksista. Oikeudenkäynnit panivat Daltonin kolmannen Bond-elokuvan jäihin noin kolmeksi vuodeksi. Toukokuussa 1993 Metro-Goldwyn-Mayerin edustaja kertoi Varietylle, että uuden Bond-elokuvan valmistelut oli taas aloitettu ja että Michael France kirjoitti käsikirjoitusta. Danjaqilta taas kerrottiin Varietylle, että Richard Smith oli palkattu suunnittelemaan tulevien Bond-elokuvien tarinoita. Danjaqin edustaja kertoi, että ei riittänyt että suunniteltiin vain seuraavaa Bond-elokuvaa, vaan myös sitä seuraavaa oli suunniteltava. Elokuun 1993 Film Reviewissä tuotantoryhmän taholta kerrottiin, että Will Osbourne ja Will Davies olivat kumpikin kirjoittaneet elokuvaa varten kokonaiset käsikirjoitukset, mutta että ne oli hylätty ja France kirjoitti nyt uutta. Francen oli ollut tarkoitus saada käsikirjoituksensa ensimmäinen luonnos valmiiksi kahdessatoista viikossa, mutta työ oli viivästynyt. Ohjaaja Michael Caton-Jones kiinnitettiin elokuvahankkeeseen. Samalla huhuttiin, että alkuperäisestä käsikirjoituksesta poiketen elokuvan suunniteltiin sijoittuvan myös Australiaan. Alkuperäisen käsikirjoituksen keskeinen tapahtumapaikka oli ollut Hongkong. EON:n edustaja totesi, että Kiinaa mietittiin kyllä muutama vuosi sitten, mutta siellä tuskin kuvattaisiin lähitulevaisuudessa. Sen sijaan pidettiin mahdollisena, että suurin osa elokuvasta sijoittuisi Vancouveriin.[1]
Vuonna 1993 kuvausten suunniteltiin alkavan loppuvuodesta ja ensi-iltaa suunniteltiin kesäksi 1994. Metro-Goldwyn-Mayer budjetoi elokuvaa varten 42 miljoonaa dollaria eli yli kymmenen miljoonaa dollaria enemmän kuin mitä elokuvaa 007 ja lupa tappaa varten oli budjetoitu.[1]
Dalton luopuu roolistaan ja käsikirjoitus hylätään
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daltonin sopimus päättyi vuonna 1993. Tässä vaiheessa olisi alkuperäisten suunnitelmien mukaan pitänyt jo ilmestyä Daltonin neljäs Bond-elokuva. Vuonna 1994 Dalton ilmoitti luopuvansa roolista. Hän oli lukenut Francen kirjoittaman käsikirjoituksen samanaikaisesti, kun oli ollut mukana Scarlettin kuvauksissa, ja tehnyt silloin päätöksensä luopua Bond-roolista.[1] Daltonin syytä luopua roolista ei tiedetä. Erokirjeessään hän kiitti tuotantoryhmää ja vakuutti olevansa heidän kanssaan hyvissä väleissä, mutta että oli ollut tarpeeksi kauan kiinni Bondin roolissa. Tuotantoyhtiö kiitti Daltonia, joka pysyi tuottajasuku Broccolin perheystävänä. Toisaalta Daltonin erosta saattoi olla hyötyä tuotantoyhtiölle, kun se sai uuden Bond-näyttelijän etsinnän myötä lisäjulkisuutta tulevalle elokuvalle.[2] Tuotantoyhtiön on huhuttu halunneen erottaa Dalton.[1]
Kun Tosi valheita ilmestyi, Bond-elokuva viivästyi entisestään, sillä Francen käsikirjoituksessa oli monia samanlaisia kohtia ja se haluttiin nyt kirjoittaa kokonaan uudestaan.[1] Jotkut aikalaiskriitikot katsoivat Tosi valheita -elokuvan osoittavan, että Bond-elokuvat eivät enää pärjänneet, sillä toisin kuin edelliset Bond-elokuvat, Tosi valheita oli ollut hauska ja älykäs. Toisaalta Tosi valheita todisti, että vakoojaelokuvat saattaisivat menestyä kylmän sodan jälkeisenäkin aikana.[3] Pierce Brosnan kiinnitettiin nyt Bondin rooliin. Seuraavana Bond-elokuvana valmistui 007 ja kultainen silmä. Sen ensi-ilta oli kuusi vuotta myöhemmin kuin milloin 17. Bond-elokuvan oli alun perin suunniteltu ilmestyvän ja sen juoni oli hyvin erilainen.[1]
Juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daltonin kolmannen Bond-elokuvan juoneksi oli suunniteltu, että terroristit hyökkäisivät ydinlaitokseen Skotlannissa ja että Bond lähetettäisiin Kaukoitään tutkimaan liikemies Sir Henry Lee Chingiä. Hongkongissa Bond tapaa eläkkeelle vetäytyvän vakoojan, joutuu tekemisiin Kiinan tiedustelupalvelun kanssa ja liittoutuu jalokivien salakuljettajan kanssa. Bond tavoitteena on saada selville Chingin hämärä menneisyys ja estää maailmanlaajuinen sekasorto, joka voisi aloittaa kolmannen maailmansodan.[4]
Elokuvan nimi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Daltonin kolmannen Bond-elokuvan on usein huhuttu olleen nimeltään The Property of a Lady Ian Flemingin tuon nimisen novellin mukaan. Yhdellekään elokuvan käsikirjoitukselle ei kuitenkaan annettu sellaista nimeä.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- McKay, Sinclair: The Man with the Golden Touch – How the Bond Films Conquered the World. Lontoo: Aurum Press, 2008. ISBN 978-1-84513-355-9 (englanniksi)