Timesitheus
| Syntymäaika | noin 190? |
| Kuolinaika | 243 |
| Sotilasarvo | pretoriaaniprefekti |
Gaius Furius Sabinius Aquila Timesitheus (noin 190? – 243) oli roomalainen sotilas, hallintomies, ja myöhemmin pretoriaanikaartin prefekti keisari Gordianus III:n aikana.[1]
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä].jpg)
Timesitheus oli luultavasti kotoisin Rooman valtakunnan itäisistä provinsseista, Kreikasta, Vähästä-Aasiasta, Syyriasta tai Arabiasta. Timesitheuksen urasta kerrotaan Lyonista[2] ja Roomasta[3] löydetyistä piirtokirjoituksissa.[4] Hän kuului ritarisäätyyn ja aloitti uransa keisari Elagabaluksen aikana Hispaniaan sijoitetun auxilia-kohortin prefektinä, minkä jälkeen hän palveli virkamiehenä Ylä- ja Ala-Germanian hallinnossa. Hän toimi myös Arabian provinssin maaherrana vuonna 218 ja 222. Vuonna 224 Timesitheus toimi prokuraattorina, jolloin hän huolehti perintöveron keräämisestä sekä kreikkalaisiin kisoihin liittyvistä varoista. Vuonna 232 hän oli vastuussa keisari Severus Alexanderin Persiaa vastaan suunnatun sotaretken kassasta, minkä jälkeen hän toimi ainakin neljässä virassa, joista viimeisin oli Aquitanian ja Lugdunensiksen provinssien prokuraattorin virka.[5] Lyonista löytynyt piirtokirjoitus mainitsee myös, että hän toimi Syria Palaestinan maaherrana Alexanderin Persian sotaretken aikana vuonna 231/232 ja huolehti Rooman armeijan muonituksesta.[6]
Maximinus Thraxin kaudella Timesitheuksen ura koki takaiskun mutta hän palveli yhä keisaria Rooman itäisissä provinsseissa. Vuonna 238 Maximinusta vastaan kapinoitiin ja Timesitheus liittyi vastarintaan keisaria vastaan. Levottomuuksien jälkeen keisariksi julistettiin heinäkuun 238 lopulla vain 13-vuotias Marcus Antonius Gordianus. Timesitheus nousi taas suosioon ja vuoden 240 lopulla tai 241 alussa hänet nimitettiin pretoriaanikaartin prefektiksi.[1] Vallan vahvistamiseksi Gordianus otti Timesitheuksen tyttären Furia Sabinia Tranquillinan vaimokseen kesällä 241.[7]
Samaan aikaan valtakunnan rajoille kertyi ongelmia. Tonavan alajuoksulla gootit, karpit, ja sarmaatit tekivät ryöstöretkiä Daakian, Moesian ja Traakian provinsseihin. Itärajalla Persian kuningas Ardašir I hyökkäsi Pohjois-Mesopotamiaan valloittaen Duran ja Hatran. Hänen poikansa Sapor jatkoi isänsä työtä kuninkaana ja valloittajana. Persialaisia vastaan suunnatun sotaretken komentajaksi valittiin Timesitheus. Roomalaiset kokosivat armeijansa ja lähtivät itään vuonna 242. Matkalla kukistettiin Moesiaa ryöstelleet germaani- ja sarmatialaisheimot. Vuoden 242 lopulla Rooman armeija saapui Antiokiaan ja keväällä 243 sotaretki persialaisia vastaan alkoi. Timesitheus ylitti Eufratin Zeugmassa ja valtasi Carrhaen. Sitten armeija kääntyi pohjoiseen, valtasi Edessan ja kukisti Saporin johtaman persialaisarmeijan Rhesainan taistelussa. Rooman armeija menestyi hyvin mutta yllättäen Timesitheus kuoli, luultavasti vuoden 243 toisella puoliskolla. Kuoleman syyksi on epäilty salamurhaa mutta todennäköisesti Timesitheus kuoli sairauteen.[1][7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bowman et al.: The Cambridge Ancient History XII, The Crisis of Empire, A.D. 193–337. Cambridge University Press, 2005. ISBN 978-0-521-30199-2 (englanniksi)
- Pat Southern: The Roman Empire from Severus to Constantine. Routledge, 2001. ISBN 0-415-23943-5 (englanniksi)
- David S. Potter: The Roman Empire at Bay: AD 180-395. Routledge, 2004. ISBN 0415100585 (englanniksi)
- Nigel Pollard: Soldiers, cities, and civilians in Roman Syria. University of Michigan Press, 2000. ISBN 0472111558 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Cambridge Ancient History s. 34–35
- ↑ Corpus inscriptionum Latinarum (CIL), XIII 1807 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- ↑ Corpus inscriptionum Latinarum (CIL), VI 1611[vanhentunut linkki] (englanniksi)
- ↑ Southern s. 305
- ↑ Potter s. 230
- ↑ Pollard s. 186
- ↑ a b Michael L. Meckler: Gordian III (238-244 A.D.) 8.4.2001. De Imperatoribus Romanis: An Online Encyclopedia of Roman Emperors. Viitattu 1.12.2009. (englanniksi)