Stephan Burián

Burián vuonna 1913.

Stephan Burián von Rajecz (unk. István Burián; 16. tammikuuta 1851 Stampfen – 21. lokakuuta 1922 Wien) oli unkarilainen kreivi, diplomaatti ja poliitikko, joka toimi Itävalta-Unkarin ulkoministerinä ensimmäisen maailmansodan aikana vuosina 1915–1916 ja 1918 sekä valtiovarainministerinä 1903–1912 ja 1916–1918.

Burián aloitti uransa diplomaattina Itävalta-Unkarin lähetystöissä useissa Itä-Euroopan maissa, ja toimi pääkonsulina Sofiassa 1886–1895 sekä lähettiläänä Stuttgartissa 1896–1897 ja Ateenassa 1897–1903. Vuonna 1903 hän tuli valtakunnan valtiovarainministeriksi Benjamin Kállayn jälkeen. Tehtävään liittyi myös Bosnia-Hertsegovinan miehityshallinnon johtajuus. Burián jätti molemmat tehtävät vuonna 1912. Heinäkuusta 1913 alkaen Burián toimi hoviministerinä István Tiszan johtamassa Unkarin hallituksessa, kunnes hänet tammikuussa 1915 nimitettiin valtakunnan ulkoministeriksi Leopold von Berchtoldin tilalle. Nimitys tehtiin Tiszan toiveesta.

Buriánin myönteisiin saavutuksiin ulkoministerinä kuuluivat Itävalta-Unkarin ja Turkin suhteiden parantaminen sekä Bulgarian houkuttelu liittymään sotaan keskusvaltojen puolelle. Hän ei kuitenkaan onnistunut estämään Italian ja Romanian liittymistä sotaan ympärysvaltojen puolelle. Hän vastusti saksalaisten suunnitelmia, joissa rauha olisi hankittu luovuttamalla Itävalta-Unkarin alueita Italialle ja Serbialle, ja ehdotti sitä vastoin Saksan luopumista kaikista aluevaltauksista lännessä sekä Belgian aseman palauttamista. Saksan ja Itävalta-Unkarin johto kuitenkin hylkäsi tämän ajatuksen. Lisäksi Burián ärsytti saksalaisia vaatimalla Balkanin operaatioiden alistamista Itävalta-Unkarille ja kaksoismonarkian intressien tunnustamista miehitetyssä Puolassa sekä vastustamalla Saksan suunnitelmaa rajoittamattomasta sukellusvenesodasta. Uudeksi hallitsijaksi tullut Kaarle I syrjäytti Buriánin ulkoministerin paikalta joulukuussa 1916.

Burián toimi tämän jälkeen valtiovarainministerinä huhtikuuhun 1918, jolloin hän palasi ulkoministeriksi Ottokar Czerninin eron jälkeen. Ensi töikseen Burián vakuutti Saksan sodanjohdolle Itävalta-Unkarin lojaaliutta, mikä lisäsi kaksoismonarkian vähemmistökansallisuuksien tyytymättömyyttä. Sodan jatkaminen kävi kuitenkin valtakunnalle mahdottomaksi ja 14. syyskuuta 1918 Burián julkaisi vetoomuksen, jossa ehdotti rauhanneuvotteluita kaikkien osapuolien välillä. Kun tämä ei johtanut tuloksiin, hän yritti saada Itävalta-Unkarille erillisrauhan ja pyysi 14. lokakuuta Yhdysvalloilta aselepoa Woodrow Wilsonin neljäntoista kohdan ohjelman pohjalta. Tähänkään tarjoukseen ei enää suostuttu. Burián erosi ulkoministerin tehtävistä 24. lokakuuta ja vetäytyi sen jälkeen julkisesta elämästä.

Kreivi Burian von Rajeczille myönnettiin Suomen vapaudenristin suurristi heinäkuussa 1918 Brest-Litovskin rauhanneuvotteluiden seurauksena käytyjen Suomen ja keskusvaltojen rauhansopimus- ja kauppaneuvotteluissa osoittaman ystävällisyyden johdosta.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Stephan Burián Wikimedia Commonsissa