Simana Huohvanainen

Simana Huohvanainen (1771–1858) oli ilomantsilainen runonlaulaja ja Simana Sissosen laulutoveri. Hän asui Sissosen tavoin Ilomantsin Mekrijärven kylässä, lähes samoilla pihoilla, ja runonlaulajat kokoontuivat tavallisesti Huohvanaisten suureen pirttiin laulamaan.

Ensimmäinen Huohvanaisen kohdannut runonkerääjä oli D. E. D. Europaeus heinäkuussa 1845. Europaeuksen laulattaessa Simana Sissosta oli Huohvanainenkin ajoittain läsnä, ja erään kerran hän pääsi todistamaan Huohvanaisen ja Sissosen välistä kilpalaulantaa, jossa Huohvanainen lauloi ensin 112-säkeisen Kanteleen synty -runon, Sissonen tämän jälkeen 138-säkeisen ja lopuksi Huohvanainen uuden, 157-säkeisen. Julius Krohn on arvioinut Huohvanaiselta saatujen runojen määrän olevan noin 15, mutta toisaalta hän mainitsee tämän osanneen melkein kaikki samat eeppiset runot kuin Sissonen. Simana Sissosen tyttären Annin mukaan Huohvanaisen talossa oli kaksi veljestä, joista toinen naimaton.

Simana Huohvanainen oli etevä eeppisten runojen taitaja, mutta tietäjänä hän ei ollut Sissosen veroinen. Hänen luonnettaan on kuvailtu huomattavasti lyyrillisemmäksi, ja rupesipa ukko vanhoilla päivillään kehräämään värttinällä, kun ei enää jaksanut töitä tehdä. Simana Huohvanainen oli myös taitava sadunkertoja. Hänen äänensä ei ollut yhtä hyvä kuin Sissosen, eikä häntä siksi pidetty erityisen hyvänä laulajana. Ulkomuodoltaan Huohvanainen oli Sissosta hintelämpi. Molemmat Simanat kävivät usein Koitereella kalassa ja matkasivat joskus jopa Viipuriin asti.

Huohvanaisten suku on elänyt Mekrijärven seudulla satoja vuosia ja se polveutuu vuonna 1694 Mekrijärvellä eläneestä Vasili Hovanpojasta. 1730-luvulla nimi esiintyy Mekrijärvellä muodossa Hovanain ja Hoffanov. Nykyään Huohvanainen on Suomessa sukunimenä 103:lla.