Silvolan tekojärvi
| Silvolan tekojärvi | |
|---|---|
 |
|
| Valtiot | Suomi |
| Paikkakunta | Ylästö (Vantaa) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Laskujoki | ei ole |
| Järvinumero | 21.011.2.001 |
| Mittaustietoja | |
| Pinta-ala | 0,47 km² |
| Tilavuus | 0,005 km³ |
| Suurin syvyys | 17 m |
 Silvolan tekojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Silvolan tekojärvi (ruots. Sillböle bassäng) on Vantaalla Ylästön kaupunginosassa, Vantaanjoen itäpuolella sijaitseva tekojärvi.[1][2] Tekoaltaan omistaa Helsingin kaupunki, vaikka se onkin Vantaan puolella. Se on tärkeä osa pääkaupunkiseudun vesihuoltojärjestelmää, sillä se toimii varavesialtaana ja paineen tasaajana Päijännetunnelista otettavalle vedelle.
Tekojärven vesimäärä on noin viisi miljoonaa kuutiometriä. Järvi on noin kilometrin pitkä ja puoli kilometriä leveä. Sen pinta-ala on 47,3 hehtaaria ja suurin syvyys 17 metriä.[3] Siitä riittäisi vettä helsinkiläisten tarpeiksi parin viikon ajaksi.[4]
Tekojärvi ei ole syntynyt luonnollisen vesistön patoamisen tuloksena, vaan se on rakennettu kuivalle maalle.[4] Sen vesi tulee nykyisin Päijänteestä maailman toiseksi pisintä, 120 kilometriä pitkää tunnelia pitkin. Tekojärvi on rakennettu kokonaan yksityismaalle eikä se ole tarvinnut vesioikeudellista lupaa. Tekojärven rakentamisen taustalla oli Helsinkiä vaivannut vesipula, josta syystä tekojärven rakentaminen aloitettiin kaupunginvaltuuston joulukuussa 1960 tekemän päätöksen nojalla.[4] Se otettiin käyttöön 10. toukokuuta 1962, jolloin se toimi Vantaanjoesta pumpatun raakaveden välivarastona. Päijännetunnelin valmistuttua vuonna 1982 vesi tekojärveen on otettu tunnelista. Päijännetunnelin remonttien aikana vuosina 2001 ja 2008 altaan vesi on otettu Vantaanjoesta ja päätynyt vesijohtoihin Silvolan tekojärven kautta.[4][5][6]
Nykyisin lähes miljoona ihmistä on tekojärven vedenjakelukanavan varassa. Vesi puhdistetaan ja pumpataan jakeluun Pitkäkosken ja Vanhankaupungin vedenpuhdistuslaitoksilla.[3]
Järven alue on yleisöltä suljettu sen ympäri kulkevalla verkkoaidalla. Järvellä liikkumista on rajoitettu useasta syystä. Tärkeitä patorakenteita on tarkkailtava jo lakien nojalla. Kyseessä ovat ensimmäisen turvaluokituksen patorakennelmat, joihin liittyy tiukkoja sääntöjä. Toiseksi veden laadusta on huolehdittava. Kun tekojärvi oli otettu käyttöön kesällä 1962, sinne oli kaikilla vapaa pääsy. Ihmiset kuitenkin roskasivat paikkoja ja pesivät siellä autojaan, “oltiin kuin siat pellossa konsanaan”, kertoi vedenpuhdistuslaitoksen toimistopäällikkö Tapani Vakkuri Helsingin Sanomille vuonna 1991.[4] Seudun vesihuollon kannalta on ensiarvoista, ettei tekojärven veden laatua pilata.[7] Järvessä uiminen oli myös vaarallista, sillä vedenotosta syntyy järveen voimakkaita virtauksia. Heti avajaisvuonna 1962 eräs huoltotöitä tehnyt sukeltaja kuoli, kun vedenottoputki imaisi hänet puoliksi sisäänsä. Alue oli siis pakko aidata ja sulkea.[4]
Alueella on myös kameravalvonta ja vartiointi. Alueella liikkumisesta tai oleskelusta voi saada poliisilain 52 § nojalla[8] enintään 50 päiväsakkoa.[7]
Tekojärveen istutettiin vuoden 1962 kesäkuussa 40 000 järvitaimenen poikasta ja 10 000 merilohen poikasta bioindikaattoreiksi, joiden kautta veden laatua ja sen puhtautta oli määrä tarkkailla. Ne eivät kuitenkaan päässeet tekojärvestä kutemaan virtavesiin, mistä syystä ne eivät voineet lisääntyä, eikä tekojärvessä näin ollen ole vuosikausiin enää ollut näitä kaloja. Huhujen mukaan siellä kuitenkin elää ahvenia, kuhia ja rapuja. Veden laatua ei kuitenkaan enää tarkkailla kalojen avulla.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ kartta.vantaa.fi (Valinnat: Aluejaot: Suuralueet, Kaupunginosat ja Postinumeroalueet) Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ Vantaa alueittain (2015) (pdf) (40 Ylästö, teoksen s. 110–113) huhtikuu 2016. Vantaan kaupunki, vantaa.fi. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ a b Helsingin vesi helsinginvesi.fi [vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d e f g Valtteri Parikka: Salaperäinen Silvola. HS tutustui tarkoin varjeltuun, 1960-luvulla rakennettuun tekojärveen, joka turvaa yli miljoonan ihmisen vedensaannin pääkaupunkiseudulla. Helsingin Sanomat, 2.6.2019, s. A 16–17. Helsinki: Sanoma Oyj. Artikkelin maksullinen verkkoversio.. Viitattu 3.6.2019.
- ↑ Arkistoitu kopio 14.4.2008. MTV3, mtv3.fi. Arkistoitu 14.9.2016. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ Arkistoitu kopio Pääkaupunkiseudun Vesi Oy, psv-hrv.fi. Arkistoitu 5.10.2007. Viitattu 3.7.2016.
- ↑ a b Luvattomat uimarit hengenvaarassa tekojärvelläVartti 22.1.2012 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ 52 § Liikkumis- ja oleskelurajoitukset Poliisilaki 7.4.1995/493
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Silvolan tekojärvi Wikimedia Commonsissa
