Serbit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Serbit
Pyhä Sava · Stefan Dušan · Karađorđe · Vuk Karadžić Nikola Tesla · Mihajlo Pupin · Nadežda Petrović · Milutin Milanković
Pyhä Sava · Stefan Dušan · Karađorđe · Vuk Karadžić
Nikola Tesla · Mihajlo Pupin · Nadežda Petrović · Milutin Milanković
Merkittävät asuinalueet
 Serbia6 212 838[1]
 Bosnia ja Hertsegovina1 711 577[2]
 Kroatia201 631[3]
 Montenegro198 414[4]
 Romania22 518[5]
 Saksa424 037[6]
 Itävalta300 000[7]
 Sveitsi186 000[8]
 Yhdysvallat172 874[9]
 Ruotsi130 000[10]
Kielet serbi
Uskonnot ortodoksisuus

Serbit (Срби, Srbi) ovat eteläslaavilainen kansa. Serbejä asuu lähinnä Serbiassa, Montenegrossa ja Bosnia ja Hertsegovinassa ja Kroatiassa. Pienempiä serbivähemmistöjä asuu Unkarissa, Pohjois-Makedoniassa, Kosovossa ja Romaniassa.

Serbian väestöstä on serbejä n. 63 prosenttia, 6 212 838 (2002)[11]. Yhteensä serbejä arvioidaan olevan noin 12.5 miljoonaa.

Useimmat serbit puhuvat serbian kieltä, joka kuuluu slaavilaiseen kieliryhmään. Kyrillisten aakkosten käytöstä huolimatta kieli on samankaltainen kuin kroatian kieli ja bosnia, joten nämä kielet luokitellaan kielitieteellisesti yhdeksi serbokroatian kieleksi.

Serbien identiteetti perustuu ortodoksiseen kristinuskoon. Uskonto onkin merkittävin erottava tekijä entisen Jugoslavian eri kansojen välillä. Sloveenit ja kroaatit ovat katolilaisia, bosniakit ja Kosovon albaanit islamilaisia ja serbit, montenegrolaiset sekä makedonialaiset ortodokseja.

Serbit polveutuvat enimmäkseen aluetta heti jääkaudella asuttaneista ihmisistä ja varsinainen slaavilainen vaikutus heissä on suhteellisen pieni kun sitä verrataan länsislaavilaisiin kansoihin. Bosniakit ovat geenitutkimuksissa olleet serbeille varsin läheistä sukua, kun taas kroaatit ovat olleet melko kaukaista[12].

Väestösuhdekarttoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Serbian väestönlaskenta 2002 webrzs.stat.gov.rs. Arkistoitu 18.10.2013. Viitattu 22.7.2010. (serbiaksi)
  2. The World Factbook CIA. Arkistoitu 15.3.2018. Viitattu 22.7.2010. (englanniksi)
  3. The World Factbook CIA. Arkistoitu 11.12.2008. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)
  4. Montenegro (PDF) ETF Country Analysis 2006. ETF. Arkistoitu 19.7.2011. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)
  5. Recensamant Romania 2002 MIMMCMA. Viitattu 23.7.2010. (romaniaksi)
  6. U Nemačkoj živi više od 400.000 Srba Blic. Viitattu 23.7.2010. (serbiaksi)
  7. Serben-Demo eskaliert in Wien 20 minuten. Viitattu 23.7.2010. (saksaksi)
  8. Erstmals über eine Million Einwanderer aus EU und Efta NZZ. Viitattu 23.7.2010. (saksaksi)
  9. S0201. Selected Population Profile in the United States 2007 American Community Survey 1-Year Estimates. U.S Census Bureau. Arkistoitu 12.2.2020. Viitattu 23.7.2010. (englanniksi)
  10. Tabbeler över Sveriges befolkning 2006 Statistika centralbyrån. Viitattu 23.7.2010. (ruotsiksi)
  11. http://webrzs.statserb.sr.gov.yu/axd/Zip/NEP1.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. The Peopling of Modern Bosnia and Hertzegovina (PDF) vetinari.sitesled.com. Arkistoitu 3.7.2008. Viitattu 31.7.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]