Sekhmet
Sekhmet | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Sekhmet kuvattuna leijonapäisenä naisena auringonkiekko ja ureus-käärme päässään. |
||||||
Hieroglyfein | ||||||
|
||||||
Kulttikeskus | ||||||
|
||||||
Roolit | ||||||
parantaminen |
Sekhmet tai Sachmis oli egyptiläisessä mytologiassa alun perin soturijumalatar sekä parantava jumalatar Ylä-Egyptissä. Hänet on kuvattu naarasleijonaksi, hurjimmaksi metsästäjäksi. Sanottiin, että hänen hengityksensä loi aavikon. Hän oli faaraoiden suojelija ja johti heidät sodankäyntiin.[1][2]
Sekhmet on myös auringon jumalatar, jota joskus kutsutaan auringonjumala Ran tyttäreksi ja liitetään usein myös jumalattariin Hathor ja Bast. Sekhmet kantaa aurinkolevyä ja Uraeusta, mikä rinnastaa hänet Wadjetiin ja kuninkaallisiin.[1][2]
Sekhmet-nimi tulee Muinaisen Egyptin sanasta "Sekhem", joka tarkoittaa "voimaa". Sekhmet-nimi sopii hänen virkaansa ja tarkoittaa "(hän joka on) voimakas". Hän sai myös muita nimikkeitä kuten "(Yksi), jonka edessä pahuus vapisee", "Pelon rakastajatar", "Verilöylyn valtiatar" ja "Hän joka raatelee".[1][2]
Ihmiskunnan tuhon myytissä Sekhmet oli raivostunut ja pysäyttämätön ja melkein tappoi kaikki ihmiset.[3]
Roolit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sekhmet oli aurinkokuningas Ran tytär ja yksi tärkeimmistä jumalattarista Egyptin pantheonissa. Sekhmet toimi Ran voiman kostonhimoisena ilmentymänä, Ran silmänä. Hänen on sanottu hengittävän tulta ja aavikon kuumat tuulet on yhdistetty hänen hengitykseensä. Häntä on pidetty myös ruttojen aiheuttajana vaikka häntä kutsutaan parantamaan sairaita ja torjumaan sairauksia.[4]
Sekhmet mainittiin useita kertoja loitsuissa sekä luovana ja tuhoavana voimana Kuolleiden kirjassa. Hän on Ma'atin (tasapainon tai oikeuden) suojelija ja häntä kutsutaan myös Maan rakastajaksi ja pahan vihaajaksi.[5]
Myytin mukaan Ra suuttui ihmisille ja päätti rangaista heitä lähettämällä Ran silmän heidän luokseen. Sekhmetin aloitettua tuhonsa pellot olivat täynnä verta. Ra ei kuitenkaan ollut julma jumala, joten verilöylyn näkeminen sai hänet katumaan. Ra käski Sekhmetiä lopettamaan, mutta tämä ei kuunnellut, joten Ra kaatoi 7000 kannua olutta ja granaattiomenamehua (joka värjäsi oluen verenpunaiseksi) hänen tielleen. Sekhmet ahmi "veren" ja humaltui niin vahvasti, että nukkui kolme päivää. Hänen herättyään hänen verenhimonsa oli vähentynyt ja ihmiskunta pelastui.[5]
Yhdessä versiossa myyttiä Ptah on ensimmäinen, jonka hän heräämisen jälkeen näkee ja Sekhmet rakastuu hänen ensisilmäyksellä. Heidän liittonsa (luominen ja tuhoaminen) loi Nefertumin (paranemisen), jolloin Ma'at palasi.[5]
Palvonta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ihmiskunnan pelastumista juhlistettiin joka vuosi Hathorin/Sekhmetin juhlapäivänä. Silloin juotiin granaattiomenamehulla värjättyä olutta.[5]
Ramses II alkoi käyttää Sekhmetiä symbolina hänen voimalleen taistelussa. Kadeshin taistelua kuvaavissa kuvissa Sekhmet esiintyy hänen hevosellaan ja hänen liekkinsä polttavat vihollissotilaita. Amenhotep III rakensi Sekhmetille tuhansia patsaita Mutin temppelin alueelle Karnakiin. On ajateltu, että patsaita oli yksi joka päivälle ja uhrauksia tehtiin päivittäin.[5]
Muinaiset egyptiläiset uskoivat, että Sekhmetillä oli ratkaisu kaikkiin heidän ongelmiinsa. Pysyäksen hänen hyvällä puolellaan he uhrasivat hänelle ruokaa ja juomaa, soittivat hänelle musiikkia ja polttivat suitsukkeita. Rukouksia kuiskattiin kissamuumioille, joita uhrattiin Sekhmetille. Tätä pidettiin suorana yhteytenä jumaliin.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Sekhmet Crystainks. Viitattu 31.7.2018.
- ↑ a b c Hill, J: Sekhmet Ancient Egyptian Online. 2008. Viitattu 31.7.2018.
- ↑ Egyptian Gods: Sekhmet Egyptian-Gods.org. Viitattu 31.7.2018.
- ↑ Wilkinson, Richard H.: The Complete Gods and Goddesses of Ancient Egypt, s. 181. Thames & Hudson, 2003. ISBN 9780500284247
- ↑ a b c d e Sekhmet ancientegyptonline.co.uk. Viitattu 5.4.2024.
- ↑ Deities in Ancient Egypt - Sekhmet egyptianmuseum.org. Viitattu 5.4.2024.