San Fernando (1723)
| San Fernando | |
|---|---|
.svg){kind=small} |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Astillero Real, Guarnizo, Santander |
| Laskettu vesille | 1723 |
| Palveluskäyttöön | 19. maaliskuuta 1725 |
| Poistui palveluskäytöstä | 1756 |
| Loppuvaihe | romutettu 1769 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 990 t (arqueo) |
| Pituus | 38,4 m |
| Leveys | 12,88 m |
| Syväys | 6,45 m |
| Aseistus | |
| Aseistus |
Alempi tykkikansi: 24 × 24 naulan tykkiä Ylempi tykkikansi: 26 × 12 naulan tykkiä puolikansi: 10 × 6 naulan tykkiä |
San Fernando oli Espanjan laivaston vuonna 1723 vesillelaskettu kaksikantinen 60-tykkinen San Luis -luokan linjalaiva.
Hankinta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: San Luis -luokka
Alus tilattiin Guarnizon telakalta. Alus laskettiin vesille vuonna 1723 ja otettiin palvelukseen 19. maaliskuuta 1725.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus lähti 13. maaliskuuta 1725 Santanderista San Luisin kanssa Cádiziin päällikkönään Antonio Escudero. Aluksen huolto saatiin 6. toukokuuta päätökseen La Carracassa. Kesäkuussa alus lähti Cádizista Marqués de Marin laivueessa, jonka muut alukset olivat San Luis, Rubí ja Conquistador. Alus palasi 18. lokakuuta laivueen mukana Cádiziin, missä se määrättiin San Luisin kanssa huoltoon.[1]
Alus lähti 30. kesäkuuta 1726 Cádizista Gaztañetan laivueessa Havannaan, jonne se saapui 13. elokuuta. Alus lähti 24. tammikuuta 1727 Havannasta Gaztañetan ja Torresin laivueiden mukana Cádiziin. Laivasto saapui 8. maaliskuuta Coruñaan mukanaan viisi miljoonaa pesoa. Alus lähti Cádizista Manuel López Pintadon laivastossa Portobelloon murtamaan Britannian kuninkaallisen laivaston saarron. Alus palasi 20. helmikuuta 1729 laivaston mukana Cádiziin, mistä se lähti 27. kesäkuuta 1730 Pintadon laivastossa Cartagena de Indiasiin. Alus saapui 8. elokuuta laivaston mukana Cartagena de Indiasiin ja Portobelloon 28. tammikuuta 1731. Alus lähti 14. kesäkuuta Portobellosta laivaston mukana Cartagena de Indiasiin ja saapui Havannaan 22. heinäkuuta. Alus lähti 18. elokuuta Havannasta Pintadon laivastossa Cádiziin, jonne se saapui 29. syyskuuta mukanaan viisi miljoonaa pesoa.[1]
Toukokuussa 1732 alus lähti La Carracasta ja kohtasi Guipúzcoan. Se oli 5. heinäkuuta La Carracassa huollossa. Heinäkuussa alus liittyi Oranissa Cornejon laivastoon ja oli elokuussa Oranissa Castillan kanssa, jonka kanssa se lähti Oranista partiomatkalle. Partiomatka päättyi elokuussa Cartagenaan, missä alusten varastot täydennettiin. Syyskuussa ne saattoivat Cartagenasta sotatarvikkeita Oraniin kuljettavia rahtialuksia Alicanteen. Alukset saapuivat 28. syyskuuta saattueen kanssa Cádiziin. Alus siirrettiin lokakuussa Cádizissa reserviin.[1]
Joulukuussa 1733 alus palautettiin Cádizissa palvelukseen ja huollettiin sekä uudelleen aseistettiin elokuussa 1734 La Carracassa. Alus lähti 10. lokakuuta 1734 Cádizista Ferroliin, missä se siirrettiin reserviin ja huollettavaksi La Grañaan.[1]
Toukokuussa 1736 alus lähti Ferrolista fregatti Incendion kanssa Cádiziin, mistä se lähti 29. syyskuuta Andres Reggion laivueessa, johon kuuluivat Incendio ja yksityinen fregatti San Jorge. Laivue saapui 19. joulukuuta Veracruziin. Alus saapui 1737 yksin Ferroliin ja Cádiziin. Se oli 22. huhtikuuta 1737 Cartagenassa. Huhtikuussa 1738 alus saapui Santa Teresan kanssa Cádiziin. Heinäkuussa alus oli huollossa La Carracassa ja vuonna 1739 reservissä Cádizissa. Kesäkuussa 1740 alus oli La Carracassa, missä se oli mastottomana aseistettuna satamalinnakkeena.[1]
Alus lähti huhtikuussa 1741 Liañon laivueessa Cádizista kohdatakseen José Ignacio Dautevillen laivueen Ferrolin edustalla. Alus saapui 1. toukokuuta Navarron laivastossa Cádiziin, mistä se lähti 5. toukokuuta kohdatakseen Ferrolin laivueen. Kesäkuussa alus saapui laivaston mukana Cádiziin, mistä se lähti 15. marraskuuta. Alus saapui joulukuussa Cartagenaan ja Barcelonaan tammikuussa 1742. Alus saattoi 14. tammikuuta 1742 Barcelonasta joukkojenkuljetussaattueen Italiaan. Helmikuussa myrsky pakotti aluksen hakemaan suojaa Toulonista.[1]
Alus osallistui 22. helmikuuta 1744 Cape Sicién taisteluun ja oli 1744 Cartagenassa Dautevillen laivueessa, jossa se partioi 1744-1746 Välimerellä estääkseen merirosvousta. Joulukuussa 1746 alus oli mastottomana Cádizissa ja 1748 Cartagenassa palveluksesta poistettuna odottamassa romutusta. Vuonna 1749 alus oli Cartagenassa reservissä.[1]
Alus palautettiin 9. huhtikuuta 1749 palvelukseen taistelemaan algerialaisia merirosvoja vastaan. Alus saapui syyskuussa 1750 Cádiziin kaapparifregatti Auroran kanssa päällikkönään Mesía de la Cerda, jonka alaisuudessa partioitiin lokakuussa. Se kuljetti 1751 Cádizista tarvikkeita Oraniin.[1]
Alus saapui 10. helmikuuta 1753 Cádiziin Italian rannikolta. Vuoden 1754 lopulla se lähti Cádizista Amerikkaan päällikkönään Pedro de Goicoechea. Alus lähti 8. toukokuuta 1755 Veracruzista San Pedron kanssa ja Havannasta 14. heinäkuuta. Se palasi 11. syyskuuta San Pedron kanssa Cádiziin, jolloin kummallakin aluksella oli 667 986 peson arvosta tavaraa.[1]
Ciprián Autrán esitti 17. lokakuuta 1755 aluksen muuttamista takilalla varustetuksi proomuksi. Esitys aluksen käyttämisestä elohopean kuljettamiseen Veracruziin siirsi muutostöitä, mutta muutostyöt hyväksyttiin myöhemmin. Alus siirrettiin 28. syyskuuta 1756 La Carracaan, missä sen takila asennettiin Príncesalle ja Rayolle. Alus poistettiin 1756 palveluksesta ja romutettiin 1769.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Winfield, Rif; Tredrea, John; Garcia-Torralba Pérez, Enrique & Blasco Felip, Manuel: Spanish Warships in the Age of Sail 1700-1860: Design, Construction, Career and Fates. Seaforth Publishing, 2023. ISBN 978-1-5267-9078-1 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| San Luis -luokka | |
|---|---|
| Paranneltu San Luis -luokka |
| Edeltäjä: Infante – Seuraaja: Fuerte-luokka |